Parisuhdekriisi ja ammattiavun hakeminen

Parisuhdekriisi on vaihe, jossa suhteen tavallinen tapa ratkoa erimielisyyksiä on lakannut toimimasta, ja ammattiapu kannattaa hakea siinä vaiheessa, kun riidat toistuvat samanlaisina eikä niistä enää päästä eteenpäin. Ammattiapu ei tarkoita päätöstä erota eikä päätöstä jatkaa. Se tarkoittaa, että mukana on kolmas ihminen, jonka tehtävä on pitää keskustelu käynnissä.

Suomessa tuomittiin vuonna 2024 yhteensä 11 869 avioeroa, ja ensimmäisestä avioliitosta eronneiden keski-ikä oli naisilla 42,3 ja miehillä 44,4 vuotta. Luvut ovat Tilastokeskuksen siviilisäätytilastosta.

Kriisin merkit ja kriisin kesto

Kriisin tunnistaa harvoin yhdestä riidasta. Tunnistettavia ovat toistuvuus ja se, mikä keskustelusta on kadonnut.

Sama riita palaa viikoittain samasta aiheesta ja päättyy samaan kohtaan. Keskustelu siirtyy asiasta henkilöön. Yhteinen aika kutistuu logistiikaksi ja kalenterien yhteensovittamiseksi. Toinen tai molemmat alkavat kertoa ongelmista ulkopuolisille enemmän kuin toisilleen.

Kriisin kesto on oma tietonsa. Muutaman viikon jakso muuton, sairauden tai vauva-arjen keskellä on kuormitusta. Kuukausia jatkunut tila, jossa kumpikaan ei enää yritä, on eri asia, ja siinä ulkopuolinen apu tuottaa yleensä enemmän kuin yksi vakava keskustelu lisää.

Perheasioiden sovittelu on lakisääteinen palvelu

Moni ei tiedä, että parisuhteen ristiriitoihin on olemassa laissa nimetty palvelu. Avioliittolain 20 §:n mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on pyrittävä ensi sijassa selvittämään asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksella.

Sama laki velvoittaa tuomioistuimen ilmoittamaan avioeroasiaa lykätessään, että perheasioiden sovittelu on puolisoiden ja heidän perheensä käytettävissä. Sovittelu ei siis ole eron vaihtoehto, vaan palvelu, joka kulkee sen rinnalla myös silloin, kun hakemus on jo jätetty.

Perheasioiden sovittelu keskittyy sopimiseen ja lasten asemaan. Pariterapia keskittyy suhteen vuorovaikutukseen. Nämä kaksi eivät korvaa toisiaan, ja moni pari käyttää molempia eri vaiheissa.

Pariterapian kulku ensimmäisillä kerroilla

Ensimmäinen käynti on kartoitus. Terapeutti kysyy suhteen historian, nykyisen riitakuvion ja sen, mitä kumpikin toivoo jaksolta. Puheenvuorot jaetaan, ja se on usein jo itsessään uutta, koska kotona keskustelu keskeytyy.

Toisesta käynnistä alkaa työskentely toistuvan kuvion kanssa. Terapeutti palauttaa keskustelun tilanteeseen, jossa se meni kotona lukkoon, ja pysäyttää sen kohtaan, jossa toinen alkaa puolustautua.

Kotitehtävät ovat tavallisia. Ne ovat pieniä ja konkreettisia, kuten sovittu kahdenkymmenen minuutin keskustelu kerran viikossa ilman puhelimia tai sopimus siitä, että riita katkaistaan ja siihen palataan seuraavana päivänä.

Terapeutti ei ratkaise riitaa eikä kerro kumpi on oikeassa. Jos odotatte tuomiota, jakso tuntuu turhalta. Jos odotatte keinoja puhua ilman, että keskustelu kaatuu, siihen pariterapia on tarkoitettu.

Kelan korvaus pari- ja perheterapiasta

Pariterapia voi kuulua Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin, kun kyse on kuntoutuspsykoterapiasta yhden puolison mielenterveyden häiriön vuoksi. Korvaus on tällöin vuonna 2026 yhteensä 63,91 euroa tunnin mittaiselta käynniltä ja 95,87 euroa puolentoista tunnin käynniltä. Taksat ovat Kelan kuntoutuspsykoterapian sivulla.

Ehto on tärkeä ymmärtää oikein. Kuntoutuspsykoterapia myönnetään yhdelle henkilölle, jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna todetun mielenterveyden häiriön vuoksi, eikä sitä myönnetä parisuhdeongelmaan sinänsä. Puhdas pariterapia maksetaan yleensä itse tai se saadaan hyvinvointialueen perheneuvolan kautta.

Korvaus on kiinteä euromäärä käynniltä eikä osuus hinnasta, joten terapeutin hinnan ja korvauksen erotus jää maksettavaksi. Kysy hinta ja peruutusehdot ennen kuin varaat sarjan käyntejä.

Yksilön vointi kriisin taustalla

Osa parisuhdekriiseistä on kahden ihmisen välinen ongelma. Osa on yhden ihmisen vointi, joka näkyy suhteessa.

Työikäisen väestön psyykkinen kuormittuneisuus on yleistynyt 2020-luvulla. Itsemurha-ajatuksia oli vuonna 2024 kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana 11 prosenttia naisista ja 12 prosenttia miehistä, kun vuonna 2018 osuus koko työikäisestä väestöstä oli 8 prosenttia. Luvut ovat THL:n mielenterveysstrategian väliraportista.

Käytännön ero on tässä. Jos toinen ei nuku, vetäytyy, juo enemmän tai puhuu toivottomuudesta, pariterapia ei ole ensimmäinen askel. Ensimmäinen askel on lääkäri, työterveys tai terveysasema, ja pariterapia tulee sen jälkeen.

Jos puheessa on itsetuhoisuutta, oikea numero on 112 tai lähin päivystys, ja muut päivystävät kanavat on koottu kriisiavun sivulle. Tämä ei ole parisuhdekysymys.

Lasten asema kriisin aikana

Perheasioiden sovittelun painopiste on lasten asemassa, ja se on syy käyttää palvelua myös silloin, kun suhteen jatkosta ei ole vielä päätöstä. Sopimukset huollosta, tapaamisista ja asumisesta on helpompi tehdä ennen kuin riita on kärjistynyt.

Lapselle kriisi näkyy usein arjen kautta eikä puheena. Univaikeudet, koulunkäynnin muutokset ja taantuminen aiempaan käytökseen ovat tavallisia. Näistä kannattaa kertoa neuvolassa, kouluterveydenhoitajalle tai opiskeluhuollossa, koska lapsi saa tukea omaa reittiään pitkin.

Yksi asia kannattaa sopia heti. Riidat käydään ilman lasta paikalla, ja kummankin vanhemman kertomus tilanteesta pidetään lapselle samanlaisena. Tämä on se osa, joka on vanhempien hallinnassa silloinkin, kun suhteen suunta ei ole.

Avioeron juridinen aikataulu

Jos ero on jo harkinnassa, aikataulun tunteminen auttaa erottamaan päätöksen paniikista. Avioliittolain mukaan puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen, ja harkinta-aika alkaa siitä, kun yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai kun toisen puolison hakemus on annettu tiedoksi toiselle.

Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Avioeron voi saada myös ilman harkinta-aikaa, jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta.

Puolen vuoden harkinta-aika on siis lain rakentama tauko, ja sen voi käyttää sovitteluun tai pariterapiaan. Moni pari aloittaa terapian vasta hakemuksen jättämisen jälkeen, eikä se ole myöhäistä.

Ensimmäinen yhteydenotto

Yhteydenoton voi tehdä toinen puolisoista yksin. Perheneuvolaan tai perheasioiden sovitteluun voi soittaa myös silloin, kun kumppani ei vielä halua mukaan.

Jos kumppani kieltäytyy, yksin aloitettu jakso ei ole hukkaan heitetty. Yksilökäynnillä työstetään omaa osuutta kuviosta ja sitä, mitä voi tehdä toisen päätöksestä riippumatta. Moni pari päätyy yhteisille käynneille vasta sen jälkeen, kun toinen on käynyt yksin muutaman kerran ja kertonut kotona, ettei siellä syyllistetty ketään.

Vältä yhtä tavallista virhettä. Älä ilmoita ensimmäistä aikaa kumppanille ultimaattina, koska silloin ensimmäinen käynti alkaa siitä riidasta eikä siitä, jonka takia menitte.

Ennen ensimmäistä käyntiä kannattaa kirjoittaa ylös kolme asiaa: mikä riita toistuu, milloin se alkoi toistua ja mitä olette jo kokeilleet. Nämä kolme vastausta säästävät ensimmäisestä käynnistä puolet.

Sopikaa myös yhdestä käytännön asiasta ennen kuin aloitatte. Päättäkää, montako kertaa käytte ennen kuin arvioitte tilannetta uudestaan. Neljä tai viisi kertaa on tavallinen ensimmäinen jakso, ja sovittu tarkistuspiste estää sen, että terapiasta tulee paikka, jossa sama riita jatkuu maksullisena.