Kelan tukema psykoterapia vuonna 2026

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiasta enintään 200 käyntiä kolmen vuoden aikana, ja tuhansille suomalaisille tämä tuki tekee pitkästä terapiasta vuosittain taloudellisesti mahdollisen. Psykoterapia on tehokas hoito mielenterveyden ongelmiin, mutta ilman tukea se voi tuntua kalliilta. Tuen saaminen edellyttää psykiatrin lausuntoa, Kelan hyväksymää terapeuttia ja hakemusta Kelaan.

Kuntoutuspsykoterapia etuutena

Kelan kuntoutuspsykoterapia on taloudellista tukea psykoterapiaan. Kela myöntää sitä työ- tai opiskelukyvyn tukemiseen tai palauttamiseen. Se on kuntoutusetuus, jonka tarkoitus on palauttaa toimintakyky, ja sairaanhoitokorvauksiin se ei kuulu. Kyse on tuesta pitkään terapiaan, jonka avulla pyritään pysymään työssä tai opinnoissa tai palaamaan niihin.

Kela korvaa sekä yksilö- että ryhmäpsykoterapiaa. Korvattavia ovat kaikki Valviran hyväksymät psykoterapiasuuntaukset, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen terapia ja ratkaisukeskeinen terapia. Terapeutin ammattioikeudet voi tarkistaa Valviran JulkiTerhikki-ammattihenkilörekisteristä.

Korvaukset

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, jonka työ- tai opiskelukykyä mielenterveyden häiriö uhkaa. Ehtona on, että olet ollut asianmukaisessa hoidossa vähintään 3 kuukautta ja psykiatri on kirjoittanut sinusta B-lausunnon. Terapeutin hinta on korvausta korkeampi, 80–120 euroa käynniltä. Kela korvaa enintään 80 käyntiä vuodessa ja enintään 200 käyntiä kolmen vuoden aikana. Kelan sivun tilanteessa yksilöterapiasta korvataan 57,60 euroa käynniltä, ja loput maksat itse. Omavastuu on siis Kelan sivun tilanteessa noin 22–62 euroa käynniltä. Terapeutin on oltava Kelan hyväksymä palveluntuottaja, joten asia kannattaa varmistaa ennen terapian alkua.

Perhe-, pari- ja ryhmäterapiasta maksetaan eri suuruinen korvaus kuin yksilöterapiasta, ja nämä summat on lueteltu Kelan kuntoutuspsykoterapiasivulla. Korvaus maksetaan sinulle tai sopimuksen mukaan suoraan terapeutille.

Tuen ehdot

Kuntoutuspsykoterapian ehdot ovat:

1. Ikä. 16–67 vuotta (nuorten kuntoutuspsykoterapia 16–25-vuotiaille).
2. Diagnoosi. Sinulla on todettu mielenterveyden häiriö, joka heikentää työ- tai opiskelukykyäsi.
3. Hoitosuhde. Olet ollut vähintään 3 kuukautta asianmukaisessa psykiatrisessa hoidossa ennen hakemista.
4. Lääkärinlausunto. Psykiatri on kirjoittanut sinusta B-lausunnon, jossa psykoterapiaa suositellaan.
5. Työ- tai opiskelutavoite. Terapian tavoite on tukea työ- tai opiskelukykyäsi.

Pelkkä diagnoosi ei riitä. Ensin on oltava psykiatrisessa hoidossa, jotta hoitava lääkäri voi arvioida, tarvitaanko psykoterapiaa.

Hakemisen vaiheet

Hakeminen etenee yleensä viidessä vaiheessa, ja Kela kuvaa ne omalla hakuohjesivullaan.

1. Lääkärin vastaanotto. Ota yhteyttä terveysasemaan, työterveyteen tai yksityiselle lääkärille. Kerro, että tarvitset arvion mielenterveydestäsi ja mahdollisesta psykoterapian tarpeesta.

2. Psykiatrin arvio. Saat lähetteen psykiatrille tai menet yksityiselle psykiatrille. Psykiatri arvioi tilanteesi, tekee diagnoosin ja kirjoittaa B-lausunnon. Lausunnossa on oltava suositus psykoterapiasta sekä suositeltu terapiamuoto ja kesto.

3. Terapeutin etsiminen. Terapeuttia voi hakea Kelan palveluntuottajahausta, sillä korvauksen saa vain Kelan hyväksymältä terapeutilta. Muita reittejä ovat Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalvelut, Valitse Terapia -palvelu ja muut hakemistot sekä oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS, joista voidaan ohjata eteenpäin. Useampaan terapeuttiin voi olla yhteydessä ja valita sen, jonka kanssa työskentely tuntuu luontevalta.

4. Hakemus Kelaan. Täytä Kelan hakemus ja liitä siihen B-lausunto. Hakemuksen voi tehdä verkossa Kelan asiointipalvelussa. Käsittely kestää yleensä 2–4 viikkoa.

5. Terapian aloitus. Kun Kelan päätös on tullut, terapian voi aloittaa. Kela myöntää tuen yleensä vuodeksi kerrallaan, ja sitä voi jatkaa yhteensä kolme vuotta.

Käytännön vinkit

Liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa, koska psykiatrin lausunnon saaminen ja terapeutin etsiminen voivat viedä viikkoja tai kuukausia. Terapeuttia voi etsiä jo ennen Kelan päätöstä, ja osa terapeuteista suostuu aloittamaan, kun hakemus on jätetty.

Suoralaskutuksesta kannattaa kysyä: kun terapeutti laskuttaa Kelaa suoraan, koko hintaa ei tarvitse maksaa itse ja odottaa korvausta. Käynneistä on hyvä pitää kirjaa, koska niitä tarvitaan Kelan korvauksia varten. Jos terapiasuhde ei toimi, terapeutin voi vaihtaa kesken tukikauden. Jos B-lausunnon kirjoittaa yksityinen psykiatri, käynnistä maksetaan erikseen, joten julkisen puolen tai työterveyden kautta saatu lausunto tulee edullisemmaksi.

Vaihtoehdot, jos tukea ei myönnetä

Kaikki eivät saa kuntoutuspsykoterapiaa. Jos ehdot eivät täyty, lyhytterapiaa voi saada työterveyshuollosta, jos työnantaja on sopinut siitä, ja terapiaa järjestetään myös julkisella puolella kunnan tai hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Osa vakuutusyhtiöistä korvaa psykoterapiaa sairausvakuutuksesta, ja YTHS tarjoaa opiskelijoille lyhytterapiaa.

Omalla rahalla käynti maksaa 80–120 euroa. Lyhytterapia, jossa käyntejä on vuoden aikana vähemmän, voi silti olla kohtuuhintainen vaihtoehto. Järjestöistä esimerkiksi MIELI ry tarjoaa maksutonta kriisitukea, ja omahoito-ohjelmia on Mielenterveystalossa.

Kysymyksiä Kelan terapiatuesta

Saako Kelan tukemaa terapiaa etäterapiana? Kyllä. Etäterapia eli verkkoterapia on korvattavaa.

Voiko terapian kielen valita itse? Kyllä. Terapiassa voi käydä suomeksi, ruotsiksi tai muulla kielellä.

Entä jos en pysty käymään töissä tai opiskelemaan? Kela voi myöntää kuntoutuspsykoterapiaa myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle, jos tavoitteena on palata työelämään.

Täytyykö terapeutin olla Kelan hyväksymä? Kyllä. Korvauksen saa vain Kelan hyväksymän palveluntuottajan käynneistä, ja asian voi tarkistaa Kelan palveluntuottajahausta ennen ensimmäistä käyntiä.

Kuinka kauan tuki kestää? Kuntoutuspsykoterapia myönnetään vuodeksi kerrallaan, enintään kolmeksi vuodeksi, ja korvattavia käyntejä on yhteensä enintään 200 kolmen vuoden aikana.