Terapeutin vaihtaminen kesken hoidon

Terapeutin vaihtaminen on mahdollista kesken hoitojakson, ja se kannattaa ottaa harkintaan silloin, kun työskentely on seisonut kuukausia eikä tilanne muutu, vaikka olet ottanut asian puheeksi. Vaihto ei ole epäonnistuminen kummallekaan osapuolelle. Yhteistyösuhde on terapian tärkein työväline, ja työväline voi olla väärä ilman että kukaan on tehnyt virhettä. Ennen päätöstä kannattaa silti erottaa kaksi eri asiaa toisistaan, hoidon hitaus ja hoidon pysähtyminen.

Hitaus kuuluu terapiaan. Vaikeat asiat tulevat puheeksi vasta, kun luottamus on ehtinyt syntyä, ja moni kokee ensimmäisten kuukausien aikana olonsa hetkellisesti raskaammaksi kuin ennen terapian alkua. Pysähtyminen näyttää toiselta. Käynnit alkavat toistaa itseään, puhut samat asiat samassa järjestyksessä, ja käynniltä lähtiessä tunne on sama kuin sinne tullessa.

Hoitovasteen arviointi ennen vaihtopäätöstä

Terapian tuloksia mitataan viikkoina ja käynteinä, ei tunnelmana yhden istunnon jälkeen. Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen hoitovastetta arvioidaan noin 6-8 viikon kohdalla, ja seurannan jatkaminen 8-12 viikkoon voi olla aiheellista, jos osittainen vaste on tuossa vaiheessa jo näkyvissä. Samassa suosituksessa lyhyt kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on 10-20 käyntiä noin kerran viikossa ja lyhyt interpersonaalinen psykoterapia 12-16 käyntiä.

Nuo luvut kannattaa pitää mielessä, koska ne muuttavat sen, mitä kahdeksan käynnin kohdalla on järkevää odottaa. Kymmenen käynnin jaksosta kahdeksan käyntiä on lähes koko hoito. Kahden vuoden pituisesta prosessista kahdeksan käyntiä on alku, jossa on vasta kartoitettu tilanne.

Kysy siis ensin, mihin tähdätään ja millä aikataululla. Terapian alussa sovitaan tavallisesti tavoitteet ja se, milloin niitä katsotaan yhdessä uudelleen. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, sen voi pyytää tehtäväksi nyt. Konkreettinen tavoite tekee myös arvioinnista mahdollista: unen paraneminen, työhön palaaminen, paniikkikohtausten harveneminen, riidan jälkeinen toipumisaika.

Umpikuja yhteistyösuhteessa

Osa pysähtymisistä ei johdu menetelmästä vaan suhteesta. Tavallisimmat merkit ovat tuttuja monelle. Sensuroit itseäsi käynnillä ja jätät kertomatta sen, mikä painaa eniten. Koet tulevasi ohitetuksi tai arvostelluksi. Terapeutti puhuu selvästi enemmän kuin sinä, tai ei puhu lainkaan silloin kun kaipaisit vastausta. Menetelmä ei istu sinulle, esimerkiksi kotitehtävät tuntuvat koulumaisilta tai hiljaisuus ahdistavalta.

Nämä eivät vielä ratkaise vaihtoa. Ne ovat asioita, jotka kannattaa sanoa ääneen juuri sille terapeutille, jota ne koskevat. Terapiassa suhteen hiertymä on työskentelymateriaalia, ja moni pysähtynyt prosessi lähtee liikkeelle siitä, että pettymys tai ärtymys tulee sanotuksi käynnillä eikä sen jälkeen kotona. Terapeutin tehtävä on ottaa palaute vastaan ilman että sinun täytyy pehmentää sitä.

Sano se yksinkertaisesti. Kerro mikä ei toimi, milloin se alkoi ja mitä toivoisit tilalle. Jos puheeksi ottaminen tuntuu mahdottomalta tai jos se on jo yritetty eikä mikään muuttunut, sekin on vastaus. Suhde ei kanna, ja silloin vaihto on perusteltu.

Osassa tilanteita keskustelua ei tarvitse käydä lainkaan. Jos terapeutti rikkoo ammatillisia rajoja, puhuu sinulle halventavasti tai kertoo asioistasi ulkopuolisille, hoito lopetetaan ja asiasta voi tehdä muistutuksen palveluntuottajalle sekä ilmoituksen terveydenhuollon valvontaviranomaiselle. Tässä ei ole harkinta-aikaa.

Kelan kuntoutuspsykoterapian ehdot vaihdon aikana

Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia ei ole sidottu yhteen terapeuttiin, mutta se on sidottu ehtoihin, jotka on hyvä tietää ennen kuin sanot nykyisen terapian irti. Kela edellyttää 16-67 vuoden ikää, todettua mielenterveyden häiriötä ja vähintään 3 kuukautta asianmukaista hoitoa ennen terapian alkua, ja terapeutin on oltava Kelan hyväksymä palveluntuottaja. Uuden terapeutin kohdalla tämä hyväksyntä on siis tarkistettava ennen ensimmäistä varsinaista käyntiä.

Käyntimäärät kulkevat mukanasi, eivät terapeutin mukana. Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuodeksi kerrallaan, korvaa enintään 80 käyntiä vuodessa ja 200 käyntiä kaikkiaan, ja terapiaa voi saada enintään 3 vuotta. Jo käytetyt käynnit on käytetty, vaikka terapeutti vaihtuisi kesken kauden. Tämä kannattaa laskea auki ennen päätöstä, koska se kertoo, kuinka paljon korvattua aikaa uudelle työskentelylle jää.

Vaihdosta ilmoitetaan Kelaan, jotta korvaukset kohdistuvat oikealle palveluntuottajalle. Käytännössä tämä hoituu samalla, kun uusi terapeutti aloittaa laskutuksen, mutta varmista asia sekä vanhalta että uudelta terapeutilta, ettei väliin jää katkosta. Jos kuntoutuspäätöksesi kausi on päättymässä, uuden kauden hakeminen ja terapeutin vaihtaminen kannattaa hoitaa samalla kertaa. Kelan hakuprosessin vaiheet on käyty läpi erikseen, ja hakemus tehdään ennen kuin terapia jatkuu.

Uuden terapeutin etsiminen

Etsiminen kannattaa aloittaa ennen kuin lopetat vanhan. Sopivan terapeutin löytäminen ja vapaan paikan saaminen vievät usein viikkoja, ja tauko keskellä huonoa jaksoa on riski, jota ei tarvitse ottaa.

Kela neuvoo tapaamaan useampia terapeutteja ennen valintaa ja kertoo, että näiden tutustumiskäyntien kustannukset asiakas maksaa itse; hakemus tehdään lomakkeella KU 131. Tutustumiskäynti on lyhyt tapaaminen, jossa kerrot tilanteestasi ja kuulet, miten terapeutti työskentelee. Kaksi tai kolme tapaamista eri terapeuttien kanssa antaa vertailukohdan, jota yhdestä käynnistä ei saa.

Ota tutustumiskäynnille mukaan se, mikä edellisessä terapiassa ei toiminut. Kerro se suoraan. Terapeutti, joka kuulee kritiikkiä edellisestä hoidosta puolustautumatta ja kysyy siitä tarkentavia kysymyksiä, kertoo samalla jotain omasta työskentelytavastaan. Kysy myös suuntausta, käyntitiheyttä ja sitä, miten hän seuraa edistymistä. Terapeutin etsimisen vaiheet on kuvattu askel askeleelta, ja sama muistilista toimii myös vaihdon yhteydessä.

Yksi asia kannattaa katsoa erikseen. Jos edellinen terapia kaatui menetelmään eikä ihmiseen, seuraavaksi kannattaa etsiä eri suuntausta edustava terapeutti. Jos taas menetelmä tuntui oikealta mutta yhteys ei syntynyt, sama suuntaus toisen ihmisen tekemänä on usein toimivin valinta. Suuntausten erot ja se, kenelle mikäkin sopii, kannattaa käydä läpi ennen valintaa.

Siirtymä vanhasta terapiasta uuteen

Terapia päätetään mieluiten yhdellä sovitulla lopetuskäynnillä, ei jättämällä tulematta. Lopetuskäynnillä puhutaan siitä, mitä on tehty, mikä auttoi ja mikä jäi kesken. Sinä saat siitä yhteenvedon, jonka voit kertoa uudelle terapeutille, ja hoitava taho saa merkinnän, joka näkyy myös mahdollisessa uudessa lausunnossa.

Kirjoita itsellesi muistiin kolme asiaa ennen kuin aloitat uuden terapian: mikä oli alkuperäinen syy hakeutua hoitoon, mikä on muuttunut sen jälkeen ja mitä jäi käsittelemättä. Uuden terapeutin kanssa alku menee joka tapauksessa tilanteen kartoittamiseen, ja valmiiksi mietityt vastaukset lyhentävät sitä vaihetta.

Varaudu myös siihen, että uusi alku tuntuu ensin raskaalta. Kerrot samat asiat uudelleen ihmiselle, joka ei tunne historiaasi, ja se väsyttää. Tämä vaihe on ohi muutamassa käynnissä. Jos se ei ole, ja tunnistat saman pysähtyneisyyden kuin edellisessä terapiassa, kannattaa katsoa muutakin kuin terapeuttia: unta, päihteitä, lääkitystä, työtilannetta ja sitä, onko hoidon muoto ylipäätään oikea juuri nyt.

Käytännön askel on tässä pieni. Varaa aika nykyiselle terapeutille ja sano käynnin aluksi, että haluat puhua terapian jatkosta. Se keskustelu joko korjaa työskentelyn tai tekee vaihdosta selvän asian, ja kumpikin lopputulos vie eteenpäin.