Terapiamuodot ja niiden erot Suomessa

Terapiamuodot eroavat toisistaan kahdella eri tavalla, ja ne menevät keskustelussa usein sekaisin. Toinen on suuntaus, eli se teoria ja työtapa, johon terapeutti on kouluttautunut. Toinen on toteutusmuoto, eli tehdäänkö työtä yksin, parina, perheenä vai ryhmässä. Sama terapeutti voi työskennellä saman suuntauksen mukaan useassa toteutusmuodossa, ja Kelan korvauksen euromäärä riippuu toteutusmuodosta.

Käytännön valinnassa tämä kannattaa pitää mielessä. Suuntaus vaikuttaa siihen, miltä istunnot tuntuvat ja millä tavalla ongelmaa lähestytään. Toteutusmuoto vaikuttaa siihen, ketkä ovat huoneessa ja mitä Kela maksaa.

Yleisimmät suuntaukset

Kognitiivinen käyttäytymisterapia työskentelee ajatusten, tulkintojen ja toiminnan tasolla, ja siihen kuuluu tavallisesti kotitehtäviä ja altistusharjoituksia istuntojen välillä. Kognitiivinen psykoterapia painottaa samaa ajatustyötä ilman yhtä vahvaa käyttäytymisosaa. Psykodynaaminen psykoterapia lähtee siitä, että nykyiset vaikeudet toistavat varhaisia ihmissuhdemalleja, ja työ tapahtuu paljolti terapeutin ja asiakkaan välisessä suhteessa. Ratkaisukeskeinen terapia rakentuu tavoitteiden ja jo toimivien keinojen ympärille ja on tyypillisesti lyhyt.

Skeematerapia yhdistää kognitiivista ja kokemuksellista työtä pitkäkestoisiin, toistuviin toimintamalleihin. Integratiivinen psykoterapia yhdistää useamman suuntauksen menetelmiä sen mukaan, mikä asiakkaalle sopii. Psykofyysinen psykoterapia ottaa kehon, hengityksen ja vireystilan osaksi työskentelyä. Näiden lisäksi käytössä on menetelmiä, jotka eivät ole itsenäisiä suuntauksia vaan tarkkarajaisia työtapoja, kuten EMDR-terapia ja narratiivinen altistusterapia.

Suuntausten erot ovat aitoja, mutta niillä on myös yhteistä. Kaikissa tehdään sama perustyö: sanoitetaan kokemusta, tunnistetaan toistuvia kuvioita ja kokeillaan toista tapaa toimia. Ero on siinä, mistä päästä sitä lähestytään ja kuinka paljon istuntojen välissä tehdään tehtäviä. Eri suuntausten määritelmät on koottu terapiamuotojen sanastosivulle.

Suuntauksen valinta oireen perusteella

Osa valinnasta on tutkittua, osa ei. Depression Käypä hoito -suositus nimeää kolme päälinjaa, jotka ovat vaikuttavaksi osoitettu psykoterapia, masennuslääkkeet tai molemmat yhdessä. Lievässä ja keskivaikeassa depressiossa psykoterapia ja lääkitys ovat erikseen yhtä tehokkaita, mutta yhtäaikainen käyttö on suosituksen mukaan selvästi tehokkaampaa kuin kumpikaan yksin. Suositus ei siis nimeä yhtä oikeaa suuntausta vaan asettaa ehdoksi sen, että menetelmän vaikuttavuus on osoitettu.

Traumaoireissa lista on tarkempi. Traumaperäisen stressihäiriön ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan psykoterapiaa, keskeisesti traumakeskeisiä kognitiivisia käyttäytymisterapioita, muita kognitiivisia terapioita, EMDR-terapiaa tai narratiivista altistusterapiaa. Akuutissa vaiheessa ja lyhytkestoisessa oireilussa ensisijaista on saman suosituksen mukaan rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti, seuranta ja avun järjestäminen arkielämän ongelmiin, ja menetelmällinen traumatyöskentely tulee kyseeseen myöhemmin.

Käytännön johtopäätös on suppeampi kuin moni toivoo. Jos oireesi on selvärajainen, kuten paniikkikohtaukset tai traumamuistot, menetelmällä on merkitystä ja kannattaa kysyä terapeutilta suoraan, tekeekö hän juuri sitä työtä. Jos kyse on laajemmasta hyvinvoinnin ongelmasta, suuntauksen valintaa kannattaa pohtia yhdessä hoidon tarpeen arvioineen ammattilaisen kanssa.

Toteutusmuodot ja Kelan korvaus

Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa, kuvataidepsykoterapiaa tai musiikkiterapiaa, ja musiikkiterapiaa voivat hakea 16-25-vuotiaat. Korvausta myönnetään enintään kolmen vuoden ajan, vuodessa enintään 80 käyntikertaa ja kaikkiaan enintään 200 käyntikertaa, ja korvaus on yksilöpsykoterapiasta 57,60 euroa käyntikerralta, ryhmäterapiasta 42,05 euroa ja tunnin mittaisesta perhe- tai paripsykoterapiakäynnistä 63,91 euroa.

Toteutusmuotojen ero näkyy arjessa selvästi:

• Yksilöterapia sopii, kun työskentely koskee omaa historiaa ja omia toimintamalleja.
• Pariterapia sopii, kun ongelma on vuorovaikutuksessa eikä toisen henkilön oireessa.
• Perheterapia sopii, kun lapsen tai nuoren oireilu kiinnittyy koko perheen tilanteeseen.
• Ryhmäterapia sopii, kun vaikeus liittyy toisten ihmisten kohtaamiseen, ja korvaus on siinä pienempi.

Kelan korvaus edellyttää lisäksi, että terapeutti on Kelan hyväksymä palveluntuottaja. Suuntaus ei ratkaise hyväksyntää, mutta koulutus ratkaisee, joten kaikkia markkinoilla olevia työtapoja ei korvata.

Kesto ja tiheys osana muodon valintaa

Suuntaukset eroavat myös siinä, kuinka pitkiksi ne on suunniteltu. Ratkaisukeskeinen terapia ja muut lyhytterapiat ovat lyhyitä, kun taas pitkä psykoterapia voi kestää vuosia. Kelan korvausta saa enintään kolmen vuoden ajan ja enintään 200 käyntikertaa. Kerran viikossa käyvälle kertyy kolmessa vuodessa enintään noin 150 käyntiä, joten kolmen vuoden enimmäisaika tulee vastaan ennen 200 käynnin rajaa. Jos työskentely jatkuu tämän jälkeen, se jää omalle vastuulle.

Tiheys ei ole pelkkä rahakysymys, ja sopiva tiheys riippuu työskentelytavasta. Tämä on hyvä kysymys ensimmäiselle käynnille, koska vastaus kertoo samalla siitä, miten terapeutti hahmottaa hoidon kulun.

Tavallisimmat virheet valinnassa

Suuntaus lyödään usein lukkoon ennen kuin yhtäkään terapeuttia on tavattu. Nimi kertoo menetelmästä, mutta sopivuuden ihmisenä huomaa vasta tapaamalla. Toinen asia, joka voi yllättää, on se, että Kelan kuntoutuspsykoterapiassa terapeutin etsiminen jää hakijalle itselleen. Etsimisen voi aloittaa jo alkuvaiheen hoidon aikana.

Ensimmäisillä käynneillä käydään usein läpi taustaa, ja ne voivat tuntua raskailta. Jos työskentely ei tunnu etenevän, asia kannattaa ottaa puheeksi terapeutin kanssa ennen kuin päättää vaihtaa. Aihe kuuluu istuntoon siinä missä muutkin.

Nimike, koulutus ja se, mitä sana terapia lupaa

Psykoterapeutin ammattinimike on nimikesuojattu, mutta suoja toimii eri tavalla kuin laillistettu ammatti. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Laki suojaa siis ammattinimikkeen käytön, ja itse terapeuttista työtä saa tehdä muukin. Sanat kuten lyhytterapeutti, traumaterapeutti tai coach eivät ole suojattuja lainkaan, ja niiden takana oleva koulutus vaihtelee.

Tämä ei tarkoita, että lyhytterapia olisi huono valinta. Se tarkoittaa, että nimike ei kerro koulutuksesta, joten se pitää kysyä. Varmista kaksi asiaa ennen hoitosuhteen alkua: löytyykö henkilö Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä, ja onko hän Kelan hyväksymä palveluntuottaja, jos aiot hakea korvausta.

Valinta käytännössä

Aloita oireesta, älä suuntauksesta. Kerro terveysasemalla, työterveydessä tai opiskeluterveydenhuollossa, mikä arjessa ei toimi, ja kysy arviota hoidon tarpeesta. Jos päädyt hakemaan Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, terapia voi alkaa vasta, kun häiriöön on saatu asianmukaista hoitoa vähintään kolme kuukautta diagnoosin jälkeen, joten hoitoon hakeutuminen on kiireellisempää kuin suuntauksen päättäminen.

Terapeuttia etsiessä tutustumiskäynnin voi varata kahdelle tai kolmelle, ja Kela ei korvaa näitä käyntejä, vaan ne maksetaan itse. Jokaiselta kannattaa kysyä sama asia, eli miten hän tekee työtä juuri sinun oireesi kanssa ja mitä ensimmäiset kuukaudet sisältävät, jolloin vastauksia on helppo verrata keskenään.