Verkkoterapian ja vastaanottoterapian erot

Terapia kotisohvalta kuulosti vielä muutama vuosi sitten oudolta. Nykyään verkkoterapia on arkipäivää, ja osalle se on sopivin tapa saada apua. Kummassakin muodossa on hyvät ja huonot puolensa, ja valinta riippuu elämäntilanteesta ja siitä, mihin apua haetaan.

Verkkoterapian muodot

Verkkoterapia eli etäterapia on psykoterapiaa, joka tapahtuu videoyhteyden, puhelimen tai tekstiviestien välityksellä. Tavallisimmin käytetään videota, jolloin istunto on hyvin lähellä tapaamista kasvokkain: näet terapeutin ja hän näkee sinut.

Verkkoterapia ei ole uusi keksintö, sillä sitä on tutkittu 2000-luvun alusta lähtien. Koronapandemian aikana se yleistyi nopeasti, ja yhä useampi terapeutti tarjoaa sitä vaihtoehtona tai pääasiallisena tapanaan työskennellä.

Verkkoterapian teho

Useimmissa tilanteissa verkkoterapia tuottaa yhtä hyviä tuloksia kuin vastaanottoterapia. Näin on etenkin masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, PTSD:n, syömishäiriöiden ja päihdeongelmien hoidossa. Terapiasuhteen laatu, joka on terapian tärkein tekijä, voi muodostua verkossa yhtä vahvaksi kuin kasvokkain. Terveyskylän verkkosivuilla on lisäksi sairaaloiden omia digitaalisia hoito-ohjelmia, joita käytetään terapian rinnalla.

Verkkoterapian hyvät puolet

Saavutettavuus. Terapiaan voi osallistua mistä tahansa, eikä aikaa kulu matkoihin, pysäköintiin tai liikenteestä johtuviin myöhästymisiin. Tällä on paljon merkitystä, jos asut syrjäseudulla, sinulla on liikkumisen rajoitteita tai lapset ovat kotona. Kun matkoihin ei tarvitse varata aikaa, terapia on helpompi sovittaa arkeen.

Laajempi valikoima. Et ole sidottu oman paikkakuntasi terapeutteihin. Terapeutin voi valita mistä päin Suomea tahansa, tai jopa ulkomailta, jos haluat terapiaa toisella kielellä.

Joustavuus. Osa terapeuteista tarjoaa verkkoterapiaa joustavammin eri kellonaikoina, ja iltaisin ja viikonloppuisin aikoja voi löytyä helpommin.

Tuttu ympäristö ja matalampi kynnys. Joistakin kotoa käsin puhuminen tuntuu turvallisemmalta kuin vastaanottohuoneessa istuminen. Verkkoterapiaa voi myös olla helpompi aloittaa, varsinkin jos sosiaalinen ahdistus tai muu pelko tekee vastaanotolle menemisestä vaikeaa.

Verkkoterapian ongelmat

Tekniikka. Huono verkkoyhteys, tekninen vika tai hankala laite voivat häiritä istuntoa, joten yhteys kannattaa testata etukäteen. Terapeutin kanssa on hyvä sopia jo ensimmäisellä kerralla, miten toimitaan, jos yhteys katkeaa kesken istunnon, esimerkiksi jatketaanko puhelimessa.

Yksityisyys kotona. Jos asut muiden kanssa, rauhallista paikkaa, jossa voi puhua vapaasti, voi olla vaikea löytää. Kotona häiritsijöitä on muutenkin enemmän: puhelin, lemmikit, perheenjäsenet tai huoltomies ovella. Kuulokkeet, suljettu ovi ja puhelimen äänetön tila auttavat, ja istuntoon voi osallistua myös autosta tai varatusta työhuoneesta, kun kotona ei ole rauhaa.

Vajaampi kontakti. Videolla osa kehonkielestä jää näkymättä. Terapeutti ei näe koko kehoa eikä aisti huoneen tunnelmaa samalla tavalla.

Rajoitukset. Vakavat kriisit, akuutti itsetuhoisuus tai vaikeat dissosiatiiviset oireet voivat vaatia tapaamista kasvokkain.

Vastaanottoterapian hyvät puolet

Kasvokkain vuorovaikutus on kokonaisvaltaisempaa, koska terapeutti näkee myös kehonkielen ja hengityksen. Terapeutin vastaanotto on suunniteltu turvalliseksi paikaksi, ja se on erillään omasta arjesta, mikä voi auttaa virittäytymään terapiaan.

Matka terapeutille ja takaisin on monelle tärkeä siirtymä, jonka aikana valmistaudutaan istuntoon ja käsitellään sitä jälkikäteen. Jos sinulla on akuutti kriisi tai itsetuhoisia ajatuksia, vastaanotolla tapahtuva terapia on turvallisempaa.

Hybridimalli

Yhä useampi terapeutti tarjoaa hybridimallia, jossa osa istunnoista pidetään kasvokkain ja osa verkossa. Kasvokkain voi tavata silloin, kun se tuntuu tärkeältä, ja verkkoon voi siirtyä, kun se on käytännöllisempää. Terapia ei myöskään katkea esimerkiksi loman tai sairastumisen ajaksi. Hybridimallista kannattaa kysyä jo tutustumiskäynnillä, koska kaikki terapeutit eivät tarjoa molempia muotoja.

Muodon valinta

Verkkoterapia sopii, jos:

• terapeutteja ei ole lähellä
• arki on kiireistä ja matkustaminen hankalaa
• sosiaalinen ahdistus tekee vastaanotolle menemisestä vaikeaa
• haluat valita useamman terapeutin joukosta
• olet tottunut keskustelemaan videolla.

Vastaanottoterapia sopii paremmin, jos kasvokkain läsnäolo on sinulle tärkeää, sinulla on akuutti kriisi tai kotona ei ole rauhallista paikkaa. Se on myös luonteva valinta, jos terapiamuoto vaatii läsnäoloa, kuten taideterapia tai kehollinen terapia, tai jos haluat pitää arjen ja terapian selvästi erillään.

Verkkoterapian hinta

Verkkoterapia maksaa saman verran tai hieman vähemmän kuin vastaanottoterapia, 75–120 euroa istunnolta. Viikoittaisessa terapiassa vuoden kustannus nousee tuhansiin euroihin. Kelan kuntoutuspsykoterapia korvaa myös verkkoterapiaa.

Terapeuttia voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista, Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Kuntoutuspsykoterapiaa varten kannattaa käyttää Kelan palveluntuottajahakua, koska korvauksen saa vain Kelan hyväksymältä terapeutilta. Myös oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi ohjata eteenpäin. Useampaan terapeuttiin voi olla yhteydessä ja valita sen, jonka kanssa työskentely tuntuu luontevalta. Ennen terapiaa tai jonottaessa voi käyttää Mielenterveystalon maksuttomia omahoito-ohjelmia, jotka toimivat verkossa.

Akuutti kriisi

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet muuten akuutissa kriisissä, hätänumero on 112. Apua saa myös nimettömänä, eikä tilanteen tarvitse olla varmasti vakava. MIELI ry:n Kriisipuhelin palvelee numeroissa 09 2525 0111 (suomi), 09 2525 0112 (ruotsi) ja 09 2525 0113 (englanti ja arabia), ja alle 29-vuotiaat voivat käyttää Sekasin-chattia osoitteessa sekasin.fi.