Yksityisen psykoterapeutin ja työterveyspsykologin ero

Työterveyshoitaja tarjoaa aikaa työterveyspsykologille, ja samaan aikaan joku läheinen kehottaa etsimään yksityisen psykoterapeutin. Nimikkeet muistuttavat toisiaan, mutta kyse on kahdesta eri ammattioikeudesta, kahdesta eri maksajasta ja kahdesta eri kohdasta hoitopolkua. Kun eron ymmärtää, on helpompi tietää, kumpaan kannattaa ottaa yhteyttä ensin.

Ammattinimikkeet ja niiden takana oleva koulutus

Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikettä saa käyttää vain se, jolle valvova viranomainen on myöntänyt siihen oikeuden psykologian maisterin tutkinnon perusteella. Psykoterapeutti taas on nimikesuojattu ammattinimike. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) muutoksen 1120/2010 mukaan psykoterapeuttina toimiminen edellyttää 31.12.2011 alkaen vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja ja osaamisen osoittamista näytöllä. Koulutuksen järjestää yliopisto joko yksin tai yhdessä muun koulutusorganisaation kanssa.

Ammattioikeudet myönsi aiemmin Valvira. Valviran tehtävät siirtyivät 1.1.2026 toimintansa aloittaneelle Lupa- ja valvontavirastolle, joka ylläpitää myös julkista rekisteriä ammattihenkilöistä. Kenen tahansa ammattihenkilön nimikkeen voi tarkistaa maksutta osoitteessa julkiterhikki.lvv.fi.

Nimikkeet eivät asetu paremmuusjärjestykseen, ja sama ihminen voi käyttää molempia, jos psykologi on suorittanut myös psykoterapeuttikoulutuksen. Psykologi, jolla ei ole tätä lisäkoulutusta, tekee psykologin työtä oman koulutuksensa mukaisesti: arviointia, tutkimuksia, ohjausta ja psykologista hoitoa. Psykoterapeutin nimike kertoo yhdestä tietystä lisäkoulutuksesta ja siitä, mihin terapiasuuntaukseen se on annettu. Suuntauksia on kuvattu terapiamuotojen sanastosivulla. Huomionarvoista on sekin, että pelkkä sana terapeutti ei ole suojattu, joten sitä voi käyttää kuka tahansa.

Työterveyspsykologin rooli työterveyshuollossa

Työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 §:ssä psykologi on työterveyshuollon asiantuntija. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, ja he käyttävät asiantuntijoita tarpeen mukaan. Käytännössä aika työterveyspsykologille voi järjestyä työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin kautta; käytäntö riippuu työterveyshuollon järjestelyistä.

Työterveyslaitoksen haastattelussa työterveyspsykologi kuvaa tekevänsä työtä yksittäisten työntekijöiden, työyhteisöjen ja esihenkilöiden kanssa. Vastaanotolle tullaan esimerkiksi työyhteisön ristiriitojen tai työn muutosten vuoksi sekä ahdistus-, masennus- ja työuupumusoireilun takia, ja järkyttävien tapahtumien jälkeen psykologi voi auttaa työyhteisöä purkamaan tilannetta.

Työterveyshuoltolain 12 § määrittää sen ehkäisevän toiminnan, joka työnantajan on järjestettävä. Sairaanhoito on lain 14 §:n mukaan vapaaehtoinen lisä, jonka työnantaja voi ostaa tai jättää ostamatta. Kelan mukaan ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) korvaus on 60 prosenttia ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, yhteisen laskennallisen enimmäismäärän sisällä. Psykologikäyntien määrä riippuu työnantajan ja työterveyshuollon välisestä sopimuksesta.

Työterveyspsykologi ei tee Kelan kuntoutuspsykoterapiapäätöstä eikä kirjoita ensimmäisen vuoden hakemukseen tarvittavaa lausuntoa, koska Kela edellyttää siihen psykiatrian erikoislääkäriä. Jos sama ihminen on lisäksi psykoterapeutti ja Kelan hyväksymä palveluntuottaja, se on eri rooli ja eri sopimus kuin työterveyskäynnit.

Kustannukset ja Kelan korvaukset vuonna 2026

Työterveyspsykologin käynti ei maksa työntekijälle mitään. Työnantaja maksaa palvelun ja hakee siitä Kela-korvauksen.

Yksityisen psykoterapeutin käynnistä maksaa asiakas. Kela toteaa terveydenhuollon yhteistyökumppaneille suunnatuissa ohjeissaan suoraan, ettei se maksa sairaanhoitokorvausta psykologin antamasta hoidosta, psykoterapiasta tai neuropsykologisesta kuntoutuksesta. Ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiapäätöstä lasku tulee siis kokonaan itse maksettavaksi.

Kun päätös on olemassa, Kela maksaa terapeutille enintään valtioneuvoston asetuksella vahvistetun määrän. Kelan mukaan enimmäiskorvaukset ovat yksilöpsykoterapiassa 57,60 euroa käyntikerralta, ryhmäterapiassa 42,05 euroa sekä perhe- tai paripsykoterapiassa 63,91 euroa tunnin käynniltä ja 95,87 euroa puolentoista tunnin käynniltä. Terapeutin hinnan ja korvauksen erotus jää asiakkaalle. Terapeutti hinnoittelee käyntinsä itse, ja Kelan mukaan korvaus on usein pienempi kuin käynnin hinta. Tutustumiskäynnit ennen hoitosuhteen alkua asiakas maksaa itse.

Lääkärikäynnistä sen sijaan saa sairausvakuutuskorvauksen. Kelan 1.7.2026 alkaen voimassa olevan taksaluettelon mukaan psykiatrin vastaanottokäynnistä korvataan enintään 45 minuutin käynnillä 50 euroa ja enintään 60 minuutin käynnillä 60 euroa. Psykiatrin kirjoittamasta lääkärinlausunnosta korvataan 13 euroa (B1) tai 22 euroa (B2). Jos psykoterapian antaa lääkäri, yksilöpsykoterapian korvaustaksa on psykiatrilla 55 euroa ja muulla lääkärillä 40 euroa käynniltä. Korvaus on enintään taksan suuruinen, joten omavastuu riippuu lääkärin perimästä palkkiosta.

Käyntien määrä, kesto ja siirtyminen psykoterapiaan

Työterveydessä käyntimäärä on sopimusasia. Työterveyshoitajalta voi kysyä suoraan, montako psykologikäyntiä oman työnantajan sopimus kattaa ja sisältääkö se lyhytterapiaa. Kysyminen kannattaa, koska sopimukset eroavat toisistaan. Uupumuksesta kerrotaan lisää uupumuksen sanastosivulla.

Kelan kuntoutuspsykoterapia myönnetään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Käyntejä korvataan enintään 80 vuodessa ja 200 kolmen vuoden aikana. Yksilöterapian käyntikerta kestää etuusohjeen mukaan yleensä 45–60 minuuttia.

Kelan tuki ei kuitenkaan sovi jokaiseen tilanteeseen. Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, jonka työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna, ja tavoitteena on nimenomaan työssä tai opinnoissa selviytyminen. Kelan etuusohje sanoo myös, ettei kuntoutuspsykoterapiaa myönnetä, jos käytettävissä olevat muut hoito- tai kuntoutusmuodot riittävät työ- ja opiskelukyvyn palauttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveyden kautta saatu lyhyt tuki voi joissakin tilanteissa olla se, mitä tarvitaan. Kela ei myöskään korvaa kuntoutuspsykoterapiana aikarajoitteista lyhytterapiaa, joka kuuluu potilaan hoitoon. Työterveydessä toteutuva lyhytterapia ja Kelan kuntoutuspsykoterapia ovat siis eri asioita, vaikka molemmissa istutaan keskustelemassa samankaltaisista aiheista.

Siirtyminen työterveydestä Kelan tukemaan psykoterapiaan on yksi mahdollinen polku, ja se etenee hoidon kautta. Kela edellyttää, että asiakas on saanut asianmukaista hoitoa vähintään kolme kuukautta diagnoosin tekemisen jälkeen. Hoito voi olla annettu julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa, joten myös työterveydessä toteutunut hoito voi kuulua tähän jaksoon. Kelan etuusohje korostaa, että alkuvaiheen hoidon pitää olla laajempaa kuin pelkkä diagnoosin tekeminen tai lausuntoa varten tehdyt käynnit.

Ensimmäisen vuoden lausunnon laatii psykiatrian, nuorisopsykiatrian, lastenpsykiatrian tai oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Julkisen erikoissairaanhoidon psykiatrisissa yksiköissä työskentelevien lääkäreiden lausunnot rinnastetaan erikoislääkärin lausuntoihin. Toisen ja kolmannen vuoden lausunnon voi kirjoittaa myös muu hoitava lääkäri, esimerkiksi työterveyslääkäri, jos kuntoutus on edennyt suunnitelman mukaisesti. B-lausunnon käsite on selitetty sanastossa. Hoitosuhde lääkäriin jatkuu koko terapian ajan, sillä terapiasuhde ei korvaa sitä.

Arvion kuntoutuspsykoterapian tarpeesta voi pyytää työterveyslääkäriltä tai omalta lääkäriltä, ja sieltä ohjataan psykiatrin arvioon, johon voi joutua jonottamaan. Jos vointi heikkenee odotuksen aikana, yhteys hoitavaan tahoon on paikallaan, hätätilanteessa numero on 112, ja MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.