Siirry sisältöön
Tarvitsetko apua nyt? MIELI ry:n Kriisipuhelin (24/7): 09 2525 0111

Paniikkihäiriön oireet, syyt ja hoito

Paniikkikohtaus tulee usein varoittamatta, ja keho reagoi kuin henki olisi vaarassa. Sydän hakkaa, hengitys kiihtyy, kädet tärisevät ja mielessä on vain yksi ajatus: "Minä kuolen." Kun kohtauksia tulee toistuvasti ja niitä alkaa pelätä, kyse voi olla paniikkihäiriöstä.

Paniikkikohtauksen oireet muistuttavat vakavien ruumiillisten sairauksien, kuten sydäninfarktin tai keuhkoveritulpan, oireita. Siksi ensimmäinen paniikkikohtaus on aina syytä tutkituttaa lääkärillä, jotta ruumiilliset syyt voidaan sulkea pois. Sama koskee uutta tai tavallisesta poikkeavaa rintakipua tai hengitysvaikeutta. Soita 112, jos rintakipu tai hengitysvaikeus on voimakas, uusi tai pahenee nopeasti.

Vasta kun lääkäri on todennut, että kyse on paniikkihäiriöstä eikä ruumiillisesta sairaudesta, voi luottaa siihen, ettei kohtaus itsessään ole vaarallinen. Silloin on myös hyvä tietää, että paniikkihäiriöön on tehokas hoito.

Kohtauksen kulku

Paniikkikohtauksessa elimistön taistele tai pakene -reaktio laukeaa ilman todellista vaaraa. Sympaattinen hermosto aktivoituu, ja keho valmistautuu uhkaan, jota ei ole. Kohtaus alkaa äkisti ja on voimakkaimmillaan 10 minuutin kuluessa.

Tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys tai nopea syke, hengenahdistus tai tukehtumisen tunne sekä rintakipu tai puristava tunne rinnassa. Moni kokee huimausta, heikotusta tai tunteen, että pyörtyy. Hikoilu, kuumat aallot, vilunväristykset ja vapina ovat tavallisia, samoin raajojen puutuminen tai pistely, pahoinvointi ja vatsavaivat.

Kehon oireiden rinnalla tulee pelkoa: kuolemanpelkoa, pelkoa hallinnan menettämisestä ja joskus tunne, ettei ympäristö ole todellinen (derealisaatio).

Kohtaus kestää tyypillisesti 5–20 minuuttia, mutta jälkituntemukset voivat jatkua pidempään.

Paniikkihäiriö ja yksittäinen paniikkikohtaus

Yksittäinen paniikkikohtaus ei vielä tarkoita paniikkihäiriötä. Moni kokee elämänsä aikana yhden tai muutaman paniikkikohtauksen stressaavassa tilanteessa.

Paniikkihäiriöstä puhutaan, kun kohtauksia tulee toistuvasti ja niiden välillä pelkää jatkuvasti uutta kohtausta. Ihminen alkaa välttää tilanteita tai paikkoja, joissa kohtaus voisi tulla, ja häiriö rajoittaa selvästi tavallista elämää.

Hoitamaton paniikkihäiriö voi johtaa julkisten paikkojen pelkoon (agorafobia), eristäytymiseen ja elämänlaadun selvään heikkenemiseen. Siksi hoitoon kannattaa hakeutua, vaikka kohtaukset tuntuisivat vielä hallittavilta.

Keinot kohtauksen aikana

Tunnista kohtaus. Jos sinulla on todettu paniikkihäiriö ja tunnistat oireet ennestään omiksi paniikkikohtauksiksesi, voit muistuttaa itseäsi: "Tämä on paniikkikohtaus. Se on epämiellyttävä mutta ei itsessään vaarallinen. Se menee ohi." Jos kohtaus on ensimmäinen tai oireet ovat uusia tai tavallisesta poikkeavia, suhtaudu niihin lääketieteellisenä tilanteena ja hakeudu arvioon. Soita 112, jos rintakipu tai hengitysvaikeus on voimakas tai uusi.

Hengitä hitaasti. Hengitä syvään ja rauhallisesti: sisään nenän kautta 4 sekuntia, pidätä 4 sekuntia ja ulos suun kautta 6 sekuntia. Hidas uloshengitys aktivoi parasympaattisen hermoston. Rytmiä kannattaa harjoitella myös rauhallisina hetkinä, jolloin se on kohtauksen tullen helpompi muistaa.

Palaa hetkeen. Käytä 5-4-3-2-1-tekniikkaa: nimeä 5 asiaa, jotka näet, 4 asiaa, jotka tunnet, 3 asiaa, jotka kuulet, 2 asiaa, jotka haistat, ja 1 asia, jonka maistat. Tekniikka siirtää huomion kehon tuntemuksista ympäristöön.

Älä taistele vastaan. Paniikin väkisin torjuminen voi pahentaa sitä. Anna kohtauksen olla ja muistuta itseäsi, että se menee ohi itsestään.

Hoito

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi paniikkihäiriön hoidoksi, ja se kuuluu ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito -suosituksen hoitoihin. Terapiassa opetellaan ymmärtämään, miten paniikkikohtaus syntyy, ja tunnistetaan kehon tuntemuksiin liittyviä katastrofitulkintoja ("sydän hakkaa, siis saan sydänkohtauksen"). Kehon tuntemusten sietämistä harjoitellaan interoseptiivisella altistuksella, ja vältellyille tilanteille altistutaan vähitellen. Samalla opetellaan keinoja, joilla kohtauksen aikana pärjää. KKT-hoitojakso kestää tyypillisesti 8–16 käyntiä, ja tulokset ovat pysyviä.

Lääkehoito. SSRI-lääkkeet ovat ensisijainen lääkehoito. Ne vähentävät kohtausten määrää ja voimakkuutta. Bentsodiatsepiineja käytetään riippuvuusriskin vuoksi vain lyhyesti akuuttivaiheessa. Lääkityksen tarpeen arvioi aina lääkäri.

Yhdistelmähoito. Terapian ja lääkityksen yhdistelmä on usein tehokkain vaihtoehto, etenkin vaikeammissa tapauksissa.

Elämäntavat toipumisen tukena

Elämäntapamuutokset eivät korvaa hoitoa, mutta ne voivat vähentää kohtauksille altistavia tekijöitä. Kofeiini voi laukaista tai pahentaa paniikkioireita, joten sen vähentäminen kannattaa. Liikuntaa suositellaan vähintään 30 minuuttia 3–5 kertaa viikossa.

Univaje madaltaa paniikkikynnystä, ja alkoholi pahentaa ahdistuneisuutta seuraavana päivänä. Stressiä hallitaan rentoutumisharjoituksilla, mindfulnessilla ja riittävällä levolla, ja harjoituksia löytyy myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista.

Terapian hinta ja terapeutin löytäminen

Terapiakäynti maksaa yleensä 80–120 euroa. Kela totesi maaliskuussa 2024, että terapiakäynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin. Paniikkihäiriö on mielenterveyden häiriö, ja diagnosoituna se voi oikeuttaa Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, kun muut ehdot täyttyvät.

Terapeuttia voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista sekä Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Kuntoutuspsykoterapiaa hakeva käyttää Kelan palveluntuottajahakua, koska korvaukseen oikeuttavat vain Kelan hyväksymät terapeutit. Oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi myös ohjata eteenpäin.

Yhteyttä voi ottaa useampaan terapeuttiin ja valita sen, jonka kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta. Paniikkihäiriön hoidossa kannattaa kysyä, käyttääkö terapeutti KKT:n menetelmiä.

Jos tilanne on akuutti

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet muuten akuutissa kriisissä, älä jää yksin.

  • Hätätilanteessa soita 112.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (suomi), 09 2525 0112 (ruotsi), 09 2525 0113 (englanti ja arabia).
  • Alle 29-vuotiaille: Sekasin-chat (sekasin.fi).

Apua saa myös nimettömänä, eikä sinun tarvitse olla varma siitä, onko tilanteesi tarpeeksi vakava.

Keskustele artikkelista tekoälyn kanssa

Avaa artikkeli valitsemassasi tekoälypalvelussa, pyydä tiivistelmä ja kysy lisää. Palvelu avautuu uuteen välilehteen.

Tekoäly voi vastata virheellisesti eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaista.

Aiheeseen liittyviä termejä