Ahdistuneisuushäiriö: oireet, tyypit ja hoito
Päivitetty · Toimitusperiaatteet ja lähteet
Lyhyesti
Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan, kun ahdistus on jatkuvaa, suhteetonta todelliseen uhkaan nähden ja haittaa arkea, työtä tai ihmissuhteita. Yleisimpiä ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja fobiat. Ne ovat hyvin hoidettavissa: kognitiivisella käyttäytymisterapialla (KKT) on vahva tutkimusnäyttö, ja lääkehoidon tarpeen arvioi lääkäri.
Mitä ahdistuneisuus on?
Ahdistuneisuus on normaali tunne, joka varoittaa vaarasta ja auttaa valmistautumaan haastaviin tilanteisiin. Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan, kun ahdistus on jatkuvaa, suhteetonta ja haittaa merkittävästi arkielämää.
Ahdistuneisuushäiriöiden tyypit
| Häiriö | Keskeinen piirre | Lisätietoa |
|---|---|---|
| Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD) | Jatkuva huoli monista asioista | Ks. sanasto |
| Sosiaalisten tilanteiden pelko | Pelko arvosteluksi tulemisesta | Ks. opas |
| Paniikkihäiriö | Äkilliset paniikkikohtaukset | Ks. sanasto |
| Fobiat | Suhteettomat pelot tiettyä asiaa kohtaan | Ks. sanasto |
| Terveysahdistus | Pelko vakavasta sairaudesta | Ks. sanasto |
| Esiintymispelko | Ahdistus suoritustilanteissa | Ks. sanasto |
Ahdistuneisuuden fyysiset oireet
Ahdistuneisuus ei ole vain mielen asia - se vaikuttaa voimakkaasti myös kehoon. Keho reagoi ahdistukseen samalla taistele-tai-pakene-mekanismilla kuin todelliseen vaaraan. Samat oireet, kuten rintakipu ja hengenahdistus, voivat johtua myös ruumiillisesta sairaudesta: jos oireet ovat uusia tai voimakkaita, hakeudu lääkäriin tai hätätilanteessa soita 112.
- Sydämentykytys ja rintakivut
- Hengenahdistus ja hyperventilointia
- Lihasjännitys, päänsärky ja selkäkivut
- Vatsavaivat, pahoinvointi
- Hikoilu, vapina, huimaus
- Univaikeudet
Ahdistuneisuuden hoitomuodot
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT)
Vahva tutkimusnäyttö ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. KKT auttaa tunnistamaan ja muuttamaan ahdistusta ylläpitäviä ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Sisältää altistusharjoituksia pelottaville tilanteille.
Lääkehoito
Lääkehoidon tarpeen arvioi aina lääkäri. Lääkehoitoa voidaan käyttää yksinään tai psykoterapian rinnalla. Älä aloita, muuta tai lopeta lääkitystä ilman lääkärin ohjetta.
Omahoito ja itsehoito
Säännöllinen liikunta, riittävä uni, mindfulness ja rentoutusharjoitukset, kofeiinin ja alkoholin vähentäminen. Omahoito ei korvaa ammattiapua, mutta tukee toipumista.
Miten hakea apua ahdistuneisuuteen?
- Tunnista oireet
Jos ahdistus on jatkuvaa, rajoittaa arkeasi tai aiheuttaa voimakkaita fyysisiä oireita, kannattaa hakeutua arvioon. Vain ammattilainen voi arvioida, onko kyse ahdistuneisuushäiriöstä. - Hakeudu lääkärin vastaanotolle
Terveyskeskus, työterveys tai yksityinen lääkäri arvioi tilanteesi ja tekee tarvittaessa diagnoosin. Kela-terapiaa varten tarvitaan myöhemmin psykiatrin B-lausunto. - Etsi sopiva terapeutti
Ahdistuneisuuteen erikoistunut terapeutti, mieluiten KKT-koulutuksen saanut. Terapeuttia voi etsiä erikoisalan mukaan terapeuttihakemistoista, jotka on koottu sivulle Mistä löydät terapeutin. - Hae Kela-korvausta
Kelan kuntoutuspsykoterapia korvaa osan terapiakuluista, jos häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä, sitä on hoidettu vähintään 3 kuukautta ja psykiatri on kirjoittanut B-lausunnon.
Kuunneltavaa
Valikoituja suomenkielisiä podcasteja luotettavilta julkaisijoilta. Ne eivät korvaa hoitoa. Osa jaksoista voi käsitellä itsetuhoisuutta.
Yle Areena
Melkein kaikki mielestä
Roosa Rahkosen vetämä podcast, jossa vieraat kertovat omista mielenterveyden haasteistaan ja asiantuntijajaksoissa vastaavat psykoterapeutti ja somelääkäri.
Kuuntele