Alkoholi-, rahapeli- ja someriippuvuus

Alkoholi, peli ja sosiaalinen media tuottavat riippuvuutta samankaltaisella mekanismilla, mutta niiden tunnistaminen ja hoitoreitit Suomessa eroavat toisistaan selvästi. Alkoholinkäytölle on numeeriset riskirajat. Rahapelaamiselle on lakiin kirjattu ikäraja. Sosiaalisen median käytölle ei ole kumpaakaan, ja arvio tehdään sen kautta, mitä käyttö syrjäyttää.

Yhteistä kaikille kolmelle on kehä, jossa toiminta helpottaa oloa hetkeksi ja pahentaa sitä pidemmällä aikavälillä. Kehän tunnistaa siitä, että määrä kasvaa, hallinnan yritykset epäonnistuvat ja tekeminen jatkuu, vaikka haitta on jo näkyvissä.

Alkoholi ja riskirajat

Alkoholi on ainoa näistä kolmesta, jolle Suomessa on hoitosuosituksen mitoittamat käytön rajat. Alkoholiongelmat-suosituksen mukaan riskitaso ylittyy naisilla noin seitsemässä ja miehillä noin neljässätoista annoksessa viikossa, ja yksi annos vastaa kahtatoista grammaa absoluuttista alkoholia. Suositus arvioi, että noin 500 000 suomalaista käyttää alkoholia riskitasolla. Suositus on julkaistu vuonna 2018 ja on päivitettävänä.

Rajan ylittyminen ei tarkoita riippuvuutta. Se tarkoittaa tasoa, jolla haittojen todennäköisyys kasvaa ja jolla puuttuminen kannattaa. Sama suositus pitää lyhytneuvontaa vaikuttavana keinona juuri tässä vaiheessa, ennen kuin riippuvuus on kehittynyt. Lyhytneuvonta on käytännössä muutaman minuutin keskustelu vastaanotolla, jossa käyttö arvioidaan ja tavoitteesta sovitaan.

Kun riippuvuus on jo kehittynyt, mitoitus muuttuu. Suosituksen mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia on hyödyllinen keskivaikeassa ja vaikeassa alkoholiriippuvuudessa, ja motivoiva haastattelu parantaa hoitotuloksia. Lääkehoito kuuluu tähän vaiheeseen, ja siitä päättää lääkäri.

Vieroitusoireet ovat syy hakeutua lääkäriin ennen lopettamista. Pitkään jatkuneen runsaan käytön äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa vakavia oireita, ja katkaisuhoito tehdään siksi valvotusti. Tämä on se kohta, jossa itsehoito ei riitä.

Yksi käytännön havainto kannattaa tehdä ennen vastaanotolle menoa. Kirjaa kaksi viikkoa juomasi annokset ylös sitä mukaa kuin juot. Jälkikäteen muistista koottu viikko on lähes aina pienempi kuin toteutunut, ja hoidon mitoitus perustuu siihen lukuun, jonka kerrot.

Rahapelaaminen

Rahapelaamisen sääntely on kirjoitettu lakiin. Arpajaislain 14 a pykälän mukaan alle 18-vuotiaan ei saa antaa pelata rahapelejä. Ikäraja koskee kaikkia rahapelejä pelimuodosta riippumatta.

Ongelmapelaamisen tunnusmerkit eroavat alkoholin tunnusmerkeistä yhdessä olennaisessa kohdassa. Tappioiden takaisin pelaaminen on rahapelaamiselle ominainen kuvio, ja se kiihdyttää menetystä juuri silloin, kun pelaaja kokee olevansa lähellä korjaavaa voittoa. Toinen tyypillinen piirre on salaaminen. Alkoholinkäyttö näkyy läheisille, rahapelaaminen ei, ja siksi ongelma paljastuu usein vasta velkojen kautta.

Käytännön ensiaskel on rahan liikkeen katkaisu. Pelitilien sulkeminen, maksuvälineiden rajoittaminen ja talouden siirtäminen hetkeksi toisen ihmisen seurattavaksi tekevät hoidosta mahdollisen. Ilman tätä keskusteluhoito kilpailee joka viikko sen kanssa, että peli on puhelimessa aina käden ulottuvilla.

Velkatilanteen selvittäminen kuuluu hoitoon. Talous- ja velkaneuvonta on maksutonta ja järjestetään oikeusaputoimistojen kautta, ja järjestely rauhoittaa sen paineen, joka muuten ajaa takaisin pelaamaan.

Vastaanotolle kannattaa viedä mukana tiliote kolmelta kuukaudelta. Se kertoo pelatun summan tarkemmin kuin muisti, ja se tekee näkyväksi myös sen, mihin vuorokaudenaikaan pelaaminen painottuu. Ajankohta on hoidon kannalta tieto, koska yöhön painottuva pelaaminen kytkeytyy valvomiseen, ja unen korjaaminen poistaa osan pelitilanteista kokonaan.

Sosiaalinen media

Sosiaalisen median käytölle ei ole vastaavia rajoja eikä ikärajaa laissa, joten arviointi tehdään toisin. Kysymys ei ole käytetyistä tunneista sinänsä. Ratkaisevaa on, mitä käyttö syrjäyttää: unen, työn, opiskelun, liikunnan tai läsnäolon niiden ihmisten kanssa, jotka ovat samassa huoneessa.

Runsas käyttö ja ongelmakäyttö erottuvat toisistaan muutamasta arkisesta merkistä. Sovellus avautuu ilman päätöstä, kesken toisen tehtävän. Olotila laskee selaamisen jälkeen, erityisesti vertailun kautta. Uni siirtyy viikkotasolla myöhemmäksi, ja aamut alkavat raskaammin.

Sosiaalinen media kietoutuu usein muuhun oireiluun. Sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistuneisuus ja masennus lisäävät kaikki tarvetta säädellä oloa puhelimella, ja silloin hoidon kohde on taustalla oleva oire. Pelkkä käyttöajan rajoitus ei tuota kestävää muutosta, jos syy selaamiseen jää käsittelemättä.

Toimivat keinot ovat arkisia. Ilmoitusten sulkeminen, puhelimen lataaminen muussa huoneessa kuin makuuhuoneessa ja yhden sovelluksen poistaminen kokonaan puhelimesta ovat tehokkaampia kuin päivittäisen käyttöajan tavoittelu, koska ne poistavat ärsykkeen sen sijaan että vaativat jatkuvaa tahdonvoimaa.

Nuoren kohdalla arvio tehdään yhdessä huoltajan kanssa. Pelkät kiellot siirtävät käytön piiloon, ja toimivampi lähtökohta on sopia yhteiset säännöt, jotka koskevat myös kotona olevia aikuisia. Kouluterveydenhuolto on lähin paikka, josta arviota voi pyytää.

Hoitoon pääsy Suomessa

Reitti alkaa samasta paikasta riippumatta siitä, mikä kolmesta on kyseessä. Oma terveysasema, työterveys ja opiskeluterveydenhuolto tekevät ensiarvion ja ohjaavat eteenpäin. Päihdepalvelut ja riippuvuusklinikat ottavat vastaan myös ilman lähetettä useimmilla hyvinvointialueilla, ja rahapeliongelmiin on omia matalan kynnyksen palveluita. Päihdeongelmien perustermit auttavat hahmottamaan, mistä palvelusta on kyse.

Psykoterapia tulee useimmiten myöhempänä vaiheena. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, jolla on todettu mielenterveyden häiriö ja joka on saanut siihen asianmukaista hoitoa vähintään kolmen kuukauden ajan. Korvaus yksilöpsykoterapiasta on 57,60 euroa käyntikerralta, ja korvattavia käyntejä on enintään 80 vuodessa ja yhteensä enintään 200 kolmen vuoden aikana.

Järjestys on tässä olennainen. Aktiivisen riippuvuuden aikana pitkä pohtiva terapia harvoin etenee, koska istuntojen välissä tapahtuva käyttö purkaa työn. Päihdehoito tai pelaamisen katkaisu tulee ensin, ja psykoterapia rakentaa sen päälle sitä, mikä käytön taustalla oli.

Työterveydellä on tässä oma roolinsa. Työnantajan järjestämä työterveyshuolto kattaa vähintään ehkäisevän osuuden, ja päihde- sekä peliongelmat kuuluvat sen piiriin työkyvyn kysymyksinä. Yhteydenotto työterveyteen ei ole ilmoitus esihenkilölle, koska hoitotiedot eivät siirry työnantajalle.

Retkahdus kuuluu toipumiseen useammin kuin siitä puhutaan. Yksi juomiskerta tai yksi peli-ilta ei mitätöi kuukausien työtä, ja hoidon kannalta olennaista on se, kuinka nopeasti asia otetaan puheeksi. Hoitosuhde katkeaa useimmiten häpeän takia, joten sovi jo alussa, kenelle soitat, jos näin käy.

Läheisen osuus

Läheinen huomaa muutoksen usein ennen käyttäjää itseään. Puheeksi ottaminen kannattaa tehdä konkreettisten havaintojen kautta, ei diagnooseina. Kerro mitä näit ja milloin, ja mitä se sinussa herätti. Syytös sulkee keskustelun, havainto jättää sen auki.

Läheinen tarvitsee usein myös itse tukea, ja sitä saa samoista palveluista. Omaisille suunnattu ryhmä on monelle se paikka, jossa selviää, että tilanne ei ole ainutlaatuinen ja että vastuu toisen ihmisen käytöstä ei ole hänen kannettavanaan.

Jos tilanne on akuutti ja henki on vaarassa, oikea paikka on päivystys tai hätänumero 112. Muussa tapauksessa seuraava askel on ajanvaraus omalle terveysasemalle tai työterveyteen ja kahden viikon kirjaus mukaan, koska hoidon mitoitus alkaa siitä luvusta.