Akuutti stressireaktio: oireet, kesto ja milloin hakea apua

Akuutti stressireaktio on normaali reaktio epätavallisen järkyttävään tapahtumaan. Se voi kehittyä kenelle tahansa, ja useimmilla oireet helpottavat melko pian. Jos oireet ovat voimakkaita ja haittaavat arkea selvästi, kannattaa hakeutua lääkärin, psykiatrin tai psykologin puoleen lähipäivinä tai viimeistään lähiviikkojen kuluessa.

Tämä teksti on yleistä tietoa, ei diagnoosi. Jos olet juuri kokenut jotain pelottavaa ja voit pahoin, lue ensin osio "Milloin hakea apua" ja kriisinumerot sen lopussa.

Mikä on akuutti stressireaktio?

Terveyskirjaston mukaan äkillinen stressireaktio voi kehittyä kenelle tahansa, joka kokee tai näkee jotakin epätavallisen järkyttävää. Tapahtumaan liittyy tyypillisesti kuolema, vakava loukkaantuminen tai niiden uhka, tai oman tai toisen ihmisen fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen. Esimerkkejä ovat suuronnettomuudet, sota- ja terrorismikokemukset, väkivallan kohteeksi joutuminen tai sen näkeminen sekä tieto oman tai läheisen henkeä uhkaavasta sairaudesta.

Stressireaktio on periaatteessa normaali ilmiö, eikä siihen useinkaan tarvita ammatillista apua. Terveyskirjasto kertoo myös, että länsimaissa kolmasosa tai jopa 90 prosenttia ihmisistä kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä mahdollisesti selvästi traumaattisen tilanteen. Laajamittaisen äkillisen onnettomuuden jälkeen 50-90 prosenttia mukana olleista saa ainakin lyhytkestoisen stressisokin.

Oireet

Oireet voivat olla hyvin monimuotoisia, ja ne muistuttavat usein ahdistuneisuushäiriön oireita. Terveyskirjasto luettelee muun muassa:

• univaikeudet, ärtyisyys, motorinen levottomuus ja vihaisuus
• vetäytyminen, keskittymisvaikeudet ja korostunut varuillaanolo
• syvä suru tai toivottomuus
• toistuvat ahdistavat muistikuvat, hetkelliset takaumat ja painajaisunet
• tapahtumaa muistuttavien asioiden välttely
• dissosiatiiviset oireet, kuten turtumuksen ja irrallisuuden tunne tai itsensä tai ympäristön kokeminen vieraana

Kuinka kauan oireet kestävät?

Terveyskirjaston mukaan oireiden kestäessä 3-28 vuorokautta puhutaan äkillisestä stressihäiriöstä. Jos oireet kestävät yli kuukauden, tilanne luokitellaan lääketieteessä traumaperäiseksi stressihäiriöksi. Valtaosa akuuteista stressihäiriöistä menee ohi itsestään.

Käypä hoito -suosituksen ICD-10-kuvauksen mukaan akuutin stressireaktion oireet vaimenevat viimeistään 8 tunnin kuluessa, jos rasitustekijä on ohimenevä, ja viimeistään 48 tunnin kuluessa, jos rasitustekijä jatkuu. Pidempään jatkuvista oireista käytetään muita nimityksiä.

Käypä hoito -suosituksen mukaan akuutin stressihäiriön ja lyhytkestoisen PTSD:n ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Diagnoosit tekee aina ammattilainen, eikä tässä tekstissä voi arvioida omaa tilannettasi.

Mikä auttaa ensimmäisinä päivinä?

Terveyskirjasto nostaa esiin muutamia asioita:

1. Rauhoita tilanne ja lisää turvallisuuden tunnetta. Tämä on oireiden lievittämisessä tärkeintä.
2. Huolehdi perusasioista. Ruokailu, lepo, konkreettinen apu läheisiltä ja mahdollisten vammojen hoito ovat avainasemassa. Arjen rutiinit tukevat toipumista.
3. Älä jää ensimmäisenä vuorokautena yksin. Joillakin oireet ovat hyvin voimakkaita, ja läheisten turvallinen läsnäolo on tärkeää.
4. Muista, että voimakas reaktio on normaali. Jokainen reagoi omalla tavallaan, eikä ole oikeaa tai väärää tapaa.
5. Tapahtumaa ei tarvitse käydä läpi väkisin. Siitä saa puhua rauhassa, jos siltä tuntuu. Terveyskirjaston mukaan keskustelut trauman herättämistä ahdistavista tunteista on usein viisasta jättää myöhempään ajankohtaan, jos akuutissa vaiheessa luonnostaan ilmenevät oireet eivät ala lievittyä. Joillakin heti tapahtuman jälkeen tehty yksityiskohtainen jälkipuinti voi jopa suurentaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen riskiä.
6. Rajoita uutisten seuraamista tilapäisesti, jos tapahtumasta lukeminen herättää ahdistusta.

Läheisille tieto on tärkeä: alussa voi esiintyä ärtyvyyttä, käyttäytymisen taantumista ja muiden syyttelyä, ja silloin tarvitaan kärsivällisyyttä.

Milloin hakea apua?

Hakeudu lääkärin, psykiatrin tai psykologin puoleen lähipäivinä tai viimeistään lähiviikkojen kuluessa, jos

• oireet ovat voimakkaita ja vaikeuttavat toimintakykyä tai ihmissuhteita huomattavasti
• oireet eivät helpotu vaan jatkuvat yli kuukauden: silloin tilanne luokitellaan Terveyskirjaston mukaan lääketieteessä traumaperäiseksi stressihäiriöksi.

Alkuvaiheessa hoidon kulmakivenä on turvallisuuden lisääminen, tiedon antaminen stressireaktioista ja rauhoittumiskeinoista sekä yhteyksien varmistaminen läheisiin ja paikallisiin auttamisjärjestelmiin. Intensiivisiä hoitoja ei yleensä tarjota heti, jotta luonnollista toipumista ei häiritä. Terveyskirjaston mukaan lääkehoitoon suhtaudutaan alkuvaiheessa pidättäytyvästi, koska kyseessä ovat luonnolliset tunteet. Voimakkaita oireita voidaan helpottaa tarvittaessa lääkityksellä, ja unihäiriöön voidaan käyttää lääkitystä lyhytaikaisesti. Hankalimmin oireileville tarjotaan kriisi- ja traumaterapeuttisia keskusteluhoitoja. Lisää hoitovaihtoehdoista kerromme oppaassa trauma ja terapia.

Akuutissa hädässä: soita hätänumeroon 112. Keskusteluapua saat MIELI ry:n Kriisipuhelimesta 09 2525 0111 (suomeksi, ympäri vuorokauden). Lisää palveluita löydät sivulta kriisiapu.

Usein kysytyt kysymykset

Onko akuutti stressireaktio sama asia kuin PTSD?

Ei. Stressireaktio on tapahtuman jälkeinen välitön reaktio, joka useimmilla menee ohi. Jos oireet kestävät yli kuukauden, puhutaan lääketieteessä traumaperäisestä stressihäiriöstä.

Kuinka pian tapahtuman jälkeen oireet alkavat?

Oireet voivat alkaa nopeasti. Käypä hoito -suosituksen ICD-10-kuvauksen mukaan akuutin stressireaktion oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta.

Tarvitsenko aina terapiaa?

Ei välttämättä. Terveyskirjaston mukaan useimmilla oireet helpottavat melko pian eikä ammatillista apua useinkaan tarvita. Apua kannattaa hakea, jos oireet haittaavat selvästi arkea tai pitkittyvät.

Mitä läheinen voi tehdä?

Olla läsnä, auttaa konkreettisesti arjessa, ymmärtää että reaktiot ovat yksilöllisiä ja olla pakottamatta tapahtumasta puhumiseen.

Lähteet

• Terveyskirjasto: Äkillinen stressireaktio ja äkillinen stressihäiriö
• Käypä hoito: Traumaperäinen stressihäiriö

Teksti on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin tai psykologin arviota.