Ensimmäinen terapiakäynti ja siihen valmistautuminen

Olet päättänyt hakea apua ja varannut ajan terapeutille. Nyt istut odotushuoneessa tai koneen ääressä juuri ennen ensimmäistä tapaamista, ja sydän hakkaa tavallista nopeammin. Se on tavallista, ja lähes jokainen terapia-asiakas on tuntenut saman. Ensimmäisen käynnin kulku on melko vakiintunut, ja siihen voi valmistautua muutamalla ajatuksella.

Ensimmäisen käynnin kulku

Ensimmäinen terapiakäynti, jota kutsutaan usein tutustumiskäynniksi tai alkukartoitukseksi, on rakenteeltaan erilainen kuin myöhemmät istunnot. Siinä on yleensä viisi osaa.

Tutustuminen puolin ja toisin. Terapeutti haluaa tietää, kuka olet ja miksi hakeudut terapiaan. Sinä taas saat käsityksen terapeutista ja hänen tavastaan työskennellä. Ensimmäisellä kerralla kumpikin arvioi, voisiko yhteistyö toimia.

Tilanteen kartoitus. Terapeutti kysyy nykytilanteestasi. Mikä sai sinut hakemaan apua? Millaisia oireita sinulla on, kuinka kauan ne ovat kestäneet ja miten ne vaikuttavat arkeesi?

Tausta. Terapeutti voi kysyä perheestäsi ja lapsuudestasi, aiemmista hoitokokemuksista ja elämäntilanteestasi yleensä. Kaikkea ei tarvitse kertoa ensimmäisellä kerralla. Voit kertoa sen verran kuin haluat.

Käytännöt. Istunnon kestosta, tapaamistiheydestä, hinnasta, peruutusehdoista ja istuntojen välisestä yhteydenpidosta sovitaan yhdessä. Nämä kannattaa kuulla jo ensimmäisellä kerralla, jotta tiedät, mihin sitoudut, ja voit verrata ehtoja muiden terapeuttien ehtoihin.

Tavoitteet. Terapeutti kysyy, mitä toivot terapialta ja millaista muutosta elämääsi haet.

Valmistautuminen

Erityistä valmistautumista ei tarvita, ja voit tulla sellaisena kuin olet. Jos kuitenkin haluat miettiä jotain etukäteen, näistä voi olla apua.

Syy hakeutua terapiaan. Mieti lyhyesti, mikä on suurin huolesi tai mikä sai sinut lopulta varaamaan ajan. Asiaa ei tarvitse osata selittää täydellisesti, sillä terapeutti auttaa jäsentämään ajatuksia.

Toiveet terapialle. Alustavakin ajatus riittää. "Haluan voida paremmin" on alussa aivan riittävä tavoite.

Käytännön asiat. Jos sinulla on Kelan päätös, lähete tai muu asiakirja, ota se mukaan. Jos käytät lääkkeitä, tiedä, mitä ne ovat.

Kysymykset terapeutille. Ensimmäisellä käynnillä voit myös arvioida terapeuttia. Voit kysyä esimerkiksi hänen koulutuksestaan ja erityisosaamisestaan, viitekehyksestä, jolla hän työskentelee, ja siitä, kuinka kauan hän on tehnyt terapiatyötä. Kannattaa kysyä myös, miten terapia hänen kanssaan etenee ja miten yhdessä arvioitte, onko terapiasta apua. Terapeutin ammattioikeudet voi tarkistaa etukäteen Valviran JulkiTerhikki-ammattihenkilörekisteristä. Rekisteristä näkee, onko henkilö laillistettu psykologi tai Valviran nimikesuojaama psykoterapeutti, ja haun voi tehdä pelkällä nimellä ennen ensimmäistä yhteydenottoa.

Asiat, joita sinun ei tarvitse tehdä

Sinun ei tarvitse olla valmis, eikä valmiita vastauksia tai sanoja kokemuksillesi tarvita. Kaikkea ei tarvitse kertoa heti, sillä terapia etenee vähitellen ja luottamus syntyy ajan kanssa.

Itkeä tai näyttää tunteita ei tarvitse. Jotkut itkevät ensimmäisellä kerralla, toiset eivät, ja kumpikin on tavallista. Kohteliaisuuttakaan ei tarvitse ylläpitää: jos jokin tuntuu väärältä tai epämukavalta, voit sanoa sen, koska terapia on sinua varten. Jos terapeutti ei tunnu oikealta, jatkamaan ei tarvitse, ja toisen etsiminen on järkevä ratkaisu.

Ensivaikutelma terapeutista

Ensimmäisen käynnin jälkeen on tavallista miettiä, oliko terapeutti oikea.

Hyviä merkkejä on, jos tunnet, että sinua kuunnellaan ja ymmärretään, ja terapeutti kuuntelee tarkasti tuomitsematta. Olo on turvallinen, vaikka aiheet ovat vaikeita, terapeutti kertoo selvästi, miten hän työskentelee, ja hän vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta tilanteestasi.

Varoitusmerkkejä ovat:

• tunnet, että sinua tuomitaan tai vähätellään
• terapeutti puhuu enemmän kuin kuuntelee
• terapeutti antaa neuvoja heti kuuntelematta sinua
• tuntuu siltä, ettei kemia toimi lainkaan
• terapeutti ei vastaa kysymyksiisi avoimesti.

Jännitys voi kuitenkin värittää ensivaikutelmaa. Ellei jokin tunnu selvästi väärältä, anna mieluummin 2–3 käyntiä ennen kuin päätät.

Itku, jännitys ja ahdistus

Terapiassa kaikki tunteet saavat näkyä. Itku on luonnollinen reaktio, ja usein se kertoo, että jokin tärkeä asia on liikkeellä. Jännitys ensimmäisillä kerroilla on niin yleistä, että terapeutit ovat tottuneet siihen, eikä se haittaa työskentelyä.

Jos ahdistus on niin voimakas, ettet pysty puhumaan, sekin käy. Voit sanoa terapeutille suoraan "en osaa nyt puhua" tai "minua ahdistaa", ja terapeutti auttaa löytämään tavan edetä omaan tahtiisi.

Käynnin jälkeen

Ensimmäisen käynnin jälkeen olo voi olla helpottunut, toiveikas, väsynyt, haikea tai epävarma, ja kaikki nämä ovat tavallisia. Joillekin tulee heti parempi olo jo siitä, että he ovat vihdoin puhuneet jollekulle. Toisille olo voi raskastua, kun vaikeita asioita on otettu esiin.

Käynnin jälkeen kannattaa levätä, eikä samalle päivälle kannata suunnitella raskasta ohjelmaa. Ajatusten kirjoittaminen muistiin käynnin jälkeen auttaa jäsentämään sitä, mitä tapaamisessa nousi esiin. Mielenterveyden oireista ja omahoidosta on lisää tietoa Mielenterveystalossa.

Terapeutin löytäminen

Kannattaa varata aika 2–3 eri terapeutille. Näin on vertailukohtaa, ja voit valita terapeutin, jonka kanssa olo on luontevin. Tämä on tavallinen ja suositeltava käytäntö.

Terapeutteja voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista sekä Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Myös oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi ohjata eteenpäin. Jos haet kuntoutuspsykoterapiaa, käytä Kelan palveluntuottajahakua, koska Kela maksaa korvauksen vain sen hyväksymän terapeutin käynneistä.