Mistä masennus johtuu? Syyt, riskitekijät ja laukaisevat tekijät

Masennukseen ei ole yhtä syytä. Terveyskirjaston mukaan masennustilojen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät, ja niiden osuus vaihtelee ihmisestä toiseen. Perimä lisää alttiutta, mutta laukaisijana on usein elämäntilanne, menetys tai pitkittynyt stressi.

Syiden ymmärtäminen ei ole välttämätöntä paranemiselle. Terveyskirjaston mukaan vakavat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, eikä niistä voi toipua ryhdistäytymällä. Tieto auttaa kuitenkin tunnistamaan, mikä voi ylläpitää oireita ja mihin voi hakea apua. Jos mieli on tällä hetkellä hyvin synkkä, lue ensin tekstin lopun hätänumerot.

Onko masennus sairaus?

Sana masennus tarkoittaa arjessa useita asioita. Terveyskirjaston mukaan yleiskielessä sillä tarkoitetaan usein pettymyksiin tai menetyksiin liittyvää luonnollista ja ohimenevää tunnetilaa, joka ei vaadi hoitoa. Lääkärin diagnosoima masennustila on eri asia: sen keskeiset oireet ovat masentunut mieliala ja vähentynyt kiinnostus tai mielihyvä, ja oireet vaivaavat suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa. Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnoosi perustuu haastattelussa todettuihin oireisiin eikä sitä voi tehdä kyselylomakkeella.

Depressiosta kärsii vuoden aikana noin 5-7 prosenttia suomalaisista (Käypä hoito). Lisää peruskäsitteistä löydät masennus-sanastosta.

Biologiset tekijät

Perinnöllisyydellä on merkitystä mielialahäiriöissä, mutta se ei ole ainoa aiheuttava tekijä. Terveyskirjasto antaa esimerkin: kun identtisistä kaksosista toisella on masennusjakso, noin 70 prosentissa tapauksista toisellakin kaksosella on elämänsä aikana masennusjakso. Perimä ei siis ratkaise kaikkea. Muita biologisia tekijöitä ovat synnynnäinen temperamentti sekä sairaudet: unihäiriöt (tavallisimpana uniapnea), kilpirauhasen toiminnan häiriöt, neurologiset sairaudet ja pitkäkestoiset tulehdukselliset yleissairaudet voivat liittyä masennukseen. Masennus voi myös heikentää toipumista monista somaattisista sairauksista.

Psykologiset tekijät

Terveyskirjaston mukaan masennukselle altistavat psykologisella tasolla

• itsetunnon hauraus
• kehityksen aikana sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit
• sosiaalinen arkuus
• riippuvuuden kokemukseen perustuva taipumus alistua vuorovaikutustilanteissa.

Lisäksi masennukselle altistavat tukahdutettu suru läheisen, ammatillisen aseman tai kyvyn menetyksestä sekä aikaisemmat traumaattiset kokemukset. Masennus voi olla myös keino paeta pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihan tunteita.

Sosiaaliset tekijät ja elämäntilanne

Keskeisiä sosiaalisia tekijöitä ovat tärkeiden ihmissuhteiden menettäminen ja turvarakenteiden horjuminen. Masennustilaa edeltää usein

• läheisen kuolema tai menetys
• itsetuntoa ja hyvinvointia uhkaava muutos elämässä
• parisuhteeseen tai työhön liittyvä ristiriita
• sosiaalinen eristäytyminen.

Toistuvat masennustilat kaventavat usein sosiaalista tukiverkkoa, mikä lisää alttiutta ja pitkittymistä.

Stressi ja uupumus

Terveyskirjaston mukaan pitkittynyt stressi, josta ei pääse palautumaan, johtaa lähes aina uupumukseen ja edelleen masennustilaan. Jos tunnistat työn kuormittavuuden taustalta, tutustu myös tekstiin uupumuksen oireet ja työuupumuksen kulku.

Päihteet

Päihteiden käyttö altistaa vakavasti masennukselle ja estää toipumista. Masennusoireisiin liittyy usein myös päihteiden käyttöä, ja toisaalta päihteet usein aiheuttavat tai syventävät masennusta.

Suru ja masennus

Suru ei ole masennusta, mutta pitkittyessään se voi johtaa siihen. Terveyskirjasto mainitsee vanhan nyrkkisäännön: surussa ihminen tietää surun kohteen, masennustilassa tunteen kohde on epäselvä.

Voiko masennus uusiutua?

Valitettavasti kyllä. Terveyskirjaston mukaan vähänkin vakavammasta masennustilasta toipunut sairastuu myöhemmin uuteen jaksoon noin 50 prosentin todennäköisyydellä. Ilman hoitoa kahden sairastetun vakavan masennusjakson jälkeen kolmannen todennäköisyys nousee yli 70 prosenttiin, ja kolmannen jälkeen uusiutumisriski on yli 90 prosenttia. Asianmukaisella hoidolla uusiutumisriskiä voidaan pienentää merkittävästi. Käypä hoito -suositus kehottaa jatkamaan hoitoa ja seurantaa noin puoli vuotta toipumisen jälkeen.

Mitä syiden tuntemisesta seuraa hoidolle?

Hoito suunnitellaan Käypä hoito -suosituksen mukaan yksilöllisesti. Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa psykoterapia ja masennuslääkkeet ovat yhtä tehokkaita ja niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti tai yhtä aikaa. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalinen tuki kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin. Hoitovaihtoehtoja Helsingissä käsittelee artikkeli masennuksen hoito Helsingissä, ja terapeutin valinnassa auttaa opas terapeutin löytämiseen.

Milloin hakea apua?

Terveyskirjaston mukaan masennustilan pitkittyessä tai syventyessä on aina viisasta kääntyä terveydenhuollon puoleen lähiviikkojen kuluessa. Matalan kynnyksen vaihtoehtoja ovat terveyskeskuksen psykiatrinen hoitaja ja työterveyshoitaja. Voit aloittaa myös työterveyshuollosta tai opiskelijaterveydenhuollosta. Lisää: masennusopas.

Terveyskirjaston mukaan selvissä itsemurha-ajatuksissa tai kuolemantoiveissa hoitoon täytyy hakeutua kiireellisesti: ota yhteyttä hoitavaan tahoon tai terveyskeskuksen päivystykseen. Myös läheinen saa ottaa yhteyttä päivystykseen.

Jos mielessäsi on itsemurha-ajatuksia: soita hätänumeroon 112 tai MIELI ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 (suomeksi, ympäri vuorokauden). Lisää tukea sivulla kriisiapu.

Usein kysytyt kysymykset

Johtuuko masennus aivojen kemiasta?

Terveyskirjaston mukaan masennus ilmenee myös aivojen toiminnan häiriöinä, mutta syntyyn vaikuttavat samalla psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Yksittäistä syytä ei ole.

Onko masennus perinnöllistä?

Perimällä on merkitystä, mutta se ei yksin ratkaise. Identtisillä kaksosilla yhteensattuma on noin 70 prosenttia, ei sata.

Voiko masennus tulla ilman syytä?

Selvää laukaisevaa tapahtumaa ei aina tunnisteta. Terveyskirjaston mukaan laukaisijoina ovat usein ajankohtaiset elämäntapahtumat, pettymykset ja menetykset, mutta syntyyn vaikuttavat aina useat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.

Voiko masennus johtua jostain muusta sairaudesta?

Masennusta voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen sairauksiin, unihäiriöihin ja neurologisiin sairauksiin, joten lääkärin kannattaa arvioida kokonaistilanne.

Lähteet

• Terveyskirjasto: Masennustila eli depressio
• Käypä hoito: Depressio

Teksti on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin tai psykologin arviota.