EMDR-terapia traumojen hoidossa

Kun järkyttävä kokemus palaa mieleen yhä uudelleen painajaisina, takaumina tai voimakkaana ahdistuksena tietyissä tilanteissa, kyse voi olla käsittelemättömästä traumasta. EMDR-terapia on kehitetty juuri tällaisten kokemusten käsittelyyn, ja sitä käytetään traumojen hoidossa eri puolilla maailmaa.

EMDR-menetelmän tausta

EMDR tulee sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing, suomeksi silmänliikeherkkyyden vähentäminen ja uudelleenkäsittely. Psykoterapiamuodon kehitti yhdysvaltalainen psykologi Francine Shapiro vuonna 1987. Hän huomasi sattumalta, että silmien liikuttelu puolelta toiselle vaimensi ahdistavien muistojen voimakkuutta, ja rakensi havainnon pohjalta hoitomenetelmän.

Menetelmän perusajatus on, että traumaattinen kokemus voi jäädä aivojen muistijärjestelmään "jumiin" niin, etteivät aivot pysty käsittelemään sitä luonnollisella tavalla. Käsittelemätön muisto voi aktivoitua nykyhetkessä ja herättää samanlaista pelkoa, ahdistusta tai avuttomuutta kuin alkuperäinen tapahtuma. EMDR:n avulla aivot käsittelevät muiston loppuun, jolloin siitä häviää tunnelataus.

Hoidon kahdeksan vaihetta

EMDR-hoito etenee kahdeksan vaiheen mukaan. Vaiheet jakautuvat useammalle käyntikerralle, ja ennen varsinaista muistotyötä rakennetaan pohja, jonka varassa käsittely on turvallista.

Hoito alkaa taustakartoituksella. Terapeutti kysyy historiastasi, ja yhdessä tunnistatte muistot, jotka kaipaavat käsittelyä. Samalla terapeutti arvioi, oletko valmis EMDR-työskentelyyn. Sitä seuraa vakauttaminen: ennen traumamuistojen käsittelyä opettelet rauhoittumiskeinoja, kuten turvapaikkaharjoituksen, jotta pystyt sietämään tunteita, joita käsittely herättää.

Kohdemuiston valinnassa etsit terapeutin kanssa käsiteltävän muiston ja tunnistat siihen liittyvän kielteisen uskomuksen (esimerkiksi "olen avuton") sekä myönteisen uskomuksen, johon pyritään (esimerkiksi "pärjään").

Menetelmän ydin on herkkyyden vähentäminen. Pidät traumamuiston mielessäsi ja seuraat samalla silmilläsi terapeutin sormea puolelta toiselle. Silmänliikkeiden sijaan voidaan käyttää myös naputuksia tai ääniärsykkeitä.

Juurruttamisessa myönteistä uskomusta vahvistetaan ja se liitetään käsiteltyyn muistoon. Kehoskannauksessa tarkistetaan, jääkö kehoon muistoon liittyvää jännitystä tai epämukavuutta. Istunto päätetään rauhallisesti lopetus- ja tasapainotusvaiheeseen, jossa terapeutti varmistaa, että olet tasapainossa. Seuraavalla kerralla uudelleenarvioinnissa katsotaan, miltä muisto nyt tuntuu.

Yksi istunto kestää yleensä 60–90 minuuttia, eli tavallista terapiakäyntiä pidempään. Selvää helpotusta voi tulla jo 3–6 istunnon jälkeen, mutta monimutkaisten traumojen hoito voi kestää pidempään.

Kenelle EMDR sopii

EMDR kehitettiin alun perin traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoitoon, ja siinä se on edelleen tehokkaimmillaan. Maailman terveysjärjestö WHO ja Suomen Käypä hoito -suositus traumaperäisestä stressihäiriöstä suosittelevat EMDR:ää PTSD:n hoitoon.

Nykyään menetelmää käytetään laajemminkin. Sillä hoidetaan yksittäisiä traumaattisia tapahtumia, kuten onnettomuuksia, väkivaltaa ja luonnonkatastrofeja, sekä lapsuuden traumoja, kuten kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä ja vanhempien päihteidenkäyttöä. Sitä käytetään myös fobioiden ja pelkojen hoidossa, erityisesti silloin, kun niiden taustalla on trauma. Lisäksi EMDR:ää käytetään surun käsittelyyn traumaattisen menetyksen jälkeen, suoritusahdistukseen kilpailu- ja esiintymistilanteissa sekä pitkäaikaisiin kipuoireisiin, joiden taustalla on traumaattisia kokemuksia.

EMDR ei välttämättä sovi kaikille. Hoidossa täytyy pystyä sietämään hetkellisesti ahdistavia muistoja ja tunteita, koska muisto on käsittelyn ajan mielessä tarkoituksella. Terapeutti arvioi aina yksilöllisesti, sopiiko menetelmä juuri sinulle.

Tutkimusnäyttö

EMDR:n tehosta on vahvaa tieteellistä näyttöä. Kymmenissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa se on osoittautunut PTSD:n hoidossa vähintään yhtä tehokkaaksi kuin traumaan keskittyvä kognitiivinen käyttäytymisterapia. EMDR voi myös tuottaa tuloksia nopeammin kuin moni muu terapiamuoto.

Aivotutkimusten mukaan EMDR muuttaa tapaa, jolla aivot käsittelevät traumamuistoja. Hoidon jälkeen traumamuisto aktivoi vähemmän pelon ja stressin keskuksia ja enemmän niitä aivoalueita, jotka liittyvät muistojen uudelleensijoittamiseen ja asiayhteyden ymmärtämiseen.

Hinta ja hoitoon hakeutuminen

Kirjoitushetken tilanteessa EMDR-istunto maksaa 90–130 euroa, koska istunnot ovat usein tavallista pidempiä (60–90 min). Kelan kuntoutuspsykoterapia voi kattaa osan kustannuksista, jos EMDR on osa laajempaa psykoterapiaa. Korvattavuudesta kannattaa kysyä terapeutilta jo ennen ensimmäistä käyntiä, jotta kustannukset eivät tule yllätyksenä.

EMDR-terapeuttia voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista, Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta sekä Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Jos haet kuntoutuspsykoterapiaa, käytä Kelan palveluntuottajahakua, sillä korvaukseen oikeuttavat vain Kelan hyväksymät terapeutit. Oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi myös ohjata eteenpäin. Useampaan terapeuttiin voi olla yhteydessä ja katsoa, kenen kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta.

Usein kysyttyä

Turvallisuus. EMDR on turvallista, kun hoidon antaa koulutettu ammattilainen. Käsittelyn aikana voi tulla hetkellisesti voimakkaita tunteita, mutta terapeutti tukee koko ajan. Niitä varten opetellaan jo hoidon alussa rauhoittumiskeinoja, kuten turvapaikkaharjoitus, joihin voi tarvittaessa palata.

Epäselvät muistot. EMDR voi auttaa, vaikka tapahtumia ei muistaisi tarkalleen. Menetelmä toimii myös vajaiden muistojen kanssa, koska se perustuu aivojen omaan tapaan käsitellä muistoja.

Kokemus hoidosta. Moni kuvaa kokemusta raskaaksi mutta helpottavaksi. Käsittelyn jälkeen muisto on yhä olemassa, mutta se ei enää nostata voimakasta tunnereaktiota ja tuntuu enemmän "vanhalta muistolta" kuin joltain, mikä tapahtuu juuri nyt. Traumasta ja sen hoidosta kerrotaan lisää Mielenterveystalossa.

Jos tilanne on akuutti

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet muuten akuutissa kriisissä, älä jää yksin.

• Hätätilanteessa soita 112.
• MIELI ry:n Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (suomi), 09 2525 0112 (ruotsi), 09 2525 0113 (englanti ja arabia).
• Alle 29-vuotiaille: Sekasin-chat (sekasin.fi).

Apua saa myös nimettömänä, eikä sinun tarvitse olla varma siitä, onko tilanteesi tarpeeksi vakava.