Traumaterapia Helsingissä ja traumasta toipuminen

Traumaattinen kokemus voi muuttaa sitä, miten ihminen näkee itsensä, muut ihmiset ja maailman. Trauma voi syntyä yksittäisestä järkyttävästä tapahtumasta tai pitkään jatkuneesta haitallisesta tilanteesta, ja siitä voi toipua ammattiavun tuella taustasta riippumatta. Traumaterapiaa Helsingissä on hyvin saatavilla, sillä traumaterapeutteja on kaupungissa enemmän kuin missään muualla Suomessa.

Trauma psyykkisenä haavana

Trauma on psyykkinen haava, joka syntyy kokemuksesta, jota ei tapahtumahetkellä pystynyt käsittelemään. Taustalla voi olla väkivalta tai sen näkeminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, vakava onnettomuus tai luonnonkatastrofi. Trauman voi aiheuttaa myös lapsuuden laiminlyönti tai kaltoinkohtelu, pitkään jatkunut henkinen väkivalta, läheisen äkillinen kuolema, sota, pakolaisuus tai vakava sairaus.

Traumareaktiot ovat normaaleja reaktioita poikkeuksellisiin tilanteisiin. Ne eivät kerro heikkoudesta, eikä niitä tarvitse hävetä.

Trauman oireet

Käsittelemätön trauma voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Kokemus voi palata mieleen hallitsemattomasti takaumina ja painajaisina. Moni alkaa karttaa paikkoja, ihmisiä tai tilanteita, jotka muistuttavat traumasta. Ylivireys näkyy jatkuvana varuillaan olona, helppona säpsähtelynä ja huonona unena.

Tunteet voivat tukahtua tai turtua, tai tunnereaktiot voivat olla hyvin voimakkaita. Muisti ja keskittyminen heikkenevät, ja keho reagoi lihasjännityksenä, kipuina ja psykosomaattisina oireina.

Käypä hoito -suosituksen aiheena oleva traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD on trauman yleisimpiä seurauksia. Trauma voi näkyä myös masennuksena, ahdistuksena tai dissosiaationa.

Traumaterapian muodot

Helsingissä on tarjolla useimpia Suomessa käytettyjä traumaterapian muotoja.

EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on tutkituimpia ja tehokkaimpia traumaterapian muotoja. Siinä käytetään silmänliikkeitä tai muuta kahdenpuoleista stimulaatiota, joka auttaa aivoja käsittelemään traumaattisia muistoja. EMDR-hoito on usein melko lyhyt. Menetelmään koulutettuja terapeutteja kokoaa Suomen EMDR-yhdistys.

Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-KKT) auttaa tunnistamaan ja muuttamaan traumaan liittyviä ajatuskulkuja ja uskomuksia. Siihen kuuluu usein asteittainen altistuminen traumaattisille muistoille turvallisessa ympäristössä. Altistuminen etenee vähitellen, ja tahdista sovitaan yhdessä.

Somatic Experiencing (SE) keskittyy kehon reaktioihin ja auttaa purkamaan kehoon varastoitunutta traumaattista energiaa. Lähtöajatus on, että trauma tallentuu kehoon, joten sen käsittely vaatii kehollista työskentelyä.

Psykodynaaminen traumaterapia tutkii trauman vaikutuksia syvemmin ja auttaa ymmärtämään, miten menneet kokemukset vaikuttavat nykyhetkeen.

Sensomotorinen psykoterapia yhdistää kehollisen ja psyykkisen työskentelyn. Se on kehitetty nimenomaan trauman hoitoon.

Traumaterapeutin löytäminen

Terapeuttia voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista sekä Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Kuntoutuspsykoterapiaa hakeva käyttää Kelan palveluntuottajahakua, koska korvaukseen oikeuttavat vain Kelan hyväksymät terapeutit. Oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi myös ohjata eteenpäin.

Helsingissä lääkäri tai psykiatri voi arvioida tilanteen ja ohjata erikoistuneeseen hoitoon. HUS:n traumapoliklinikka tarjoaa erikoissairaanhoitoa vaikeissa traumatilanteissa, ja SOS-kriisikeskus ja muut kriisipalvelut auttavat akuuteissa tilanteissa.

Yhteyttä voi ottaa useampaan terapeuttiin ja valita sen, jonka kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta. Traumatyössä luottamus terapeuttiin on erityisen tärkeää, joten ensivaikutelmaa kannattaa kuunnella.

Hinta ja Kelan tuki

Traumaterapia maksaa yleensä 80–130 euroa käynniltä. Kela totesi maaliskuussa 2024, että terapiakäynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin. EMDR-terapia voi olla hieman kalliimpaa, koska se vaatii terapeutilta erikoiskoulutuksen.

Kelan kuntoutuspsykoterapia kattaa myös traumaterapiaa, jos lääkäri on todennut diagnoosin, esimerkiksi PTSD:n. Hakemiseen tarvitaan lääkärin arvio ja B-lausunto. Koska korvaus edellyttää diagnoosia, lääkärin arvioon kannattaa hakeutua hyvissä ajoin, jos aikoo hakea Kelan tukea.

Terapian alku

Traumaterapiaan ei tarvitse valmistautua erikseen. Riittää, että tulee paikalle, sillä terapeutti ohjaa työskentelyä ja etenee asiakkaan tahdissa.

Ensimmäisillä käynneillä terapeutti kartoittaa tilannetta ja rakentaa luottamusta. Traumaattisia muistoja ei käsitellä heti. Ensin varmistetaan, että asiakas on turvassa ja että hänellä on riittävät keinot hallita oloaan. Hyvä traumaterapeutti opettaa ensin keinoja rauhoittua ja hallita voimakkaita tunteita, koska ne ovat välttämätön pohja varsinaiselle traumatyölle.

Kaikkea ei tarvitse kertoa kerralla. Terapeutti kunnioittaa rajoja ja etenee vasta, kun asiakas on valmis. Koska trauma vaikuttaa kehoon voimakkaasti, terapiassa opetellaan myös tunnistamaan kehon viestejä ja säätelemään hermoston vireyttä.

Kompleksinen trauma ja pitkä hoito

Yksittäisestä traumaattisesta tapahtumasta voi toipua melko nopeasti. Esimerkiksi EMDR voi helpottaa oloa selvästi jo muutamassa istunnossa. Kompleksinen trauma syntyy pitkään jatkuneesta kaltoinkohtelusta, lapsuuden laiminlyönnistä tai toistuvasta väkivallasta, ja sen hoito kestää yleensä pidempään.

Kompleksisen trauman hoito voi kestää vuosia, ja se etenee vaiheittain. Ensin vakautetaan tilanne ja luodaan turvallisuutta, sitten käsitellään traumaattisia muistoja ja lopuksi palataan tavalliseen elämään.

Toipumisen vaihtelu

Traumasta toipuminen vie aikaa, ja sen aikana on normaalia, että välillä menee paremmin ja välillä huonommin. Huonompi jakso ei tarkoita, että hoito olisi epäonnistunut. Toipumisen tukena on ammattitaitoinen terapeutti, ja työ etenee omaan tahtiin. Tietoa traumasta ja sen hoidosta löytyy myös Mielenterveystalosta.

Jos tilanne on akuutti

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet muuten akuutissa kriisissä, älä jää yksin.

• Hätätilanteessa soita 112.
• MIELI ry:n Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (suomi), 09 2525 0112 (ruotsi), 09 2525 0113 (englanti ja arabia).
• Alle 29-vuotiaille: Sekasin-chat (sekasin.fi).
• Lähisuhdeväkivallassa: Nollalinja 080 005 005 (maksuton, 24/7).

Apua saa myös nimettömänä, eikä sinun tarvitse olla varma siitä, onko tilanteesi tarpeeksi vakava.