Etäterapia Suomessa käytännössä

Ennen terapiaan pääsy riippui siitä, löytyikö sopiva ammattilainen omalta paikkakunnalta tai sen läheltä. Etäterapia on muuttanut tämän selvästi, ja mielenterveyspalvelujen saatavuus on parantunut koko Suomessa. Nykyään terapeutin kanssa voi työskennellä mistä päin maata tahansa, jopa ulkomailta käsin. Etäterapiasta kannattaa tietää, miten se toimii, kenelle se sopii, mitä se maksaa ja mitä istuntoon tarvitaan.

Etäterapian muodot

Etäterapiassa terapeutti ja asiakas tapaavat etäyhteyden välityksellä, yleensä videopuhelussa. Muuten terapia on samanlaista kuin vastaanotolla. Keskustelu käydään reaaliajassa, terapeutti käyttää samoja menetelmiä ja työ tähtää samoihin tavoitteisiin. Ero on lähinnä siinä, että kumpikin istuu omassa paikassaan.

Videopuhelua varten terapeutit käyttävät suojattuja videoyhteyksiä. Puhelin sopii tilanteisiin, joissa videoyhteys ei onnistu, ja osa palveluista tarjoaa terapiaa myös chatissa kirjoittamalla.

Kenelle etäterapia sopii

Etäterapia sopii useimmille ihmisille ja useimpiin tilanteisiin. Eniten siitä hyötyvät syrjäseuduilla asuvat, sillä Pohjois- ja Itä-Suomessa terapeuttia voi olla vaikea löytää läheltä. Kiireisiltä työssäkäyviltä ei kulu aikaa matkoihin, ja liikuntarajoitteisen ei tarvitse lähteä kotoa. Sosiaalista ahdistusta kokevalle kotoa osallistuminen voi tuntua turvallisemmalta. Vanhempien on helpompi järjestää lastenhoito, kun kotoa ei tarvitse lähteä, ja ulkosuomalainen voi käydä suomenkielistä terapiaa asuinmaastaan riippumatta.

Kaikkiin tilanteisiin etäterapia ei sovi. Vakavassa kriisissä, vaikeissa dissosiaatio-oireissa ja silloin, kun hoidossa tarvitaan kehollista työskentelyä, kasvokkain tapaaminen voi olla parempi vaihtoehto. Näissä tilanteissa hoitomuodosta kannattaa sopia terapeutin kanssa ennen kuin työ aloitetaan etänä.

Etäterapian teho

Tutkimuksissa etäterapia on useimmissa tilanteissa osoittautunut yhtä tehokkaaksi kuin kasvokkain käyty terapia. Tulos on johdonmukainen erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa sekä kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa ja ratkaisukeskeisessä terapiassa.

Myös terapiasuhde on tutkimuksissa ollut etäterapiassa yhtä hyvä kuin lähiterapiassa. Suhteen laadulla tarkoitetaan tässä ennen kaikkea luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Etäyhteys ei siis näytä heikentävän sitä, mitä terapiassa pidetään keskeisimpänä.

Istuntoon valmistautuminen

Istunnolle tarvitaan rauhallinen tila, jossa kukaan ei keskeytä. Kuulokkeet suojaavat yksityisyyttä. Internetyhteyden luotettavuus kannattaa tarkistaa, samoin videoyhteys, ja tarvittavat sovellukset on hyvä ladata valmiiksi ennen ensimmäistä kertaa.

Istu mukavasti ja hyvässä valossa ja suhtaudu istuntoon kuin vastaanottokäyntiin. Aika kannattaa valita niin, ettei ole kiire eikä tarvitse rientää heti takaisin töihin.

Laite, yhteys ja sovellus

Etäterapia onnistuu useimmilla nykyaikaisilla laitteilla. Tietokone, tabletti tai älypuhelin käy, kunhan siinä on kamera ja mikrofoni. Tietokone tai tabletti toimii yleensä parhaiten isomman näytön ansiosta.

Videoterapiaan riittää vakaa laajakaistayhteys, vähintään 5 Mbit/s. Mobiilidatakin toimii, mutta langallinen yhteys tai wifi on luotettavampi. Terapeutit käyttävät suojattuja, terveydenhuoltoon hyväksyttyjä videoyhteyssovelluksia, ja kirjautumistiedot saa terapeutilta. Kuulokkeita suositellaan yksityisyyden vuoksi etenkin silloin, kun asuu muiden kanssa.

Tietosuoja

Etäterapiassa tietosuoja on erityisen tärkeää. Luotettava terapeutti käyttää suojattua, terveydenhuoltoon hyväksyttyä videoyhteyssovellusta ja noudattaa tietosuojalainsäädäntöä, ja tämän voi kysyä terapeutilta suoraan.

Asiakkaan vastuulla on oma tila. Istunto kannattaa pitää paikassa, jossa muut eivät kuule keskustelua, eikä julkisissa paikoissa tai jaetuissa tiloissa. Kuulokkeet auttavat tässäkin, jos kotona on muita.

Terapeutin valinta

Etäterapiassa valinta ei rajoitu oman paikkakunnan tarjontaan. Terapeutiksi voi valita ammattilaisen, jolla on juuri tarvittava erikoisosaaminen, esimerkiksi traumaterapiaan tai syömishäiriöihin perehtyneen. Tällä on merkitystä etenkin silloin, kun omalla paikkakunnalla ei ole tarvittavaan ongelmaan perehtynyttä terapeuttia.

Terapeuttia voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista, Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Kuntoutuspsykoterapiaa hakeva käyttää Kelan palveluntuottajahakua, koska korvaukseen oikeuttavat vain Kelan hyväksymät terapeutit. Oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi myös ohjata eteenpäin. Terapeutin ammattioikeudet voi tarkistaa Valviran JulkiTerhikki-ammattihenkilörekisteristä. Yhteyttä voi ottaa useampaan terapeuttiin ja arvioida, kenen kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta.

Hinta ja Kelan korvaus

Etäterapia maksaa yleensä saman verran kuin lähiterapia, 80–120 euroa käynniltä. Kela totesi maaliskuussa 2024, että terapiakäynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin. Hinnasta ei siis yleensä säästä, mutta matkat ja niihin kuluva aika jäävät pois.

Kela hyväksyy etäterapian osaksi kuntoutuspsykoterapiaa. Kela-korvauksen voi siis saada myös etäistunnoista, kunhan terapeutti on Kelan hyväksymä. Tästä on eniten hyötyä niille, jotka asuvat kaukana lähimmästä sopivasta terapeutista.

Joidenkin Kela-terapeuttien kanssa voi sopia, että osa istunnoista pidetään kasvokkain ja osa etänä. Tällainen hybridimalli yhdistää kasvokkaisen tapaamisen läheisyyden ja etäistuntojen joustavuuden.

Etäterapian tulevaisuus

Etäterapia on tullut jäädäkseen. Se on parantanut mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta ja madaltanut kynnystä hakea apua, ja Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja talvi voi hankaloittaa liikkumista, muutos on ollut suuri. Terapian rinnalla voi käyttää myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia ja Terveyskylän aineistoja.

Lähi- ja etäterapiaa yhdistävät hybridimallit todennäköisesti yleistyvät entisestään, ja uudet välineet, kuten VR-terapia ja tekoälyavusteiset terapiatyökalut, voivat laajentaa etäterapian mahdollisuuksia.

Jos tilanne on akuutti

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet muuten akuutissa kriisissä, älä jää yksin.

• Hätätilanteessa soita 112.
• MIELI ry:n Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (suomi), 09 2525 0112 (ruotsi), 09 2525 0113 (englanti ja arabia).
• Alle 29-vuotiaille: Sekasin-chat (sekasin.fi).

Apua saa myös nimettömänä, eikä sinun tarvitse olla varma siitä, onko tilanteesi tarpeeksi vakava.