Siirry sisältöön
Tarvitsetko apua nyt? MIELI ry:n Kriisipuhelin (24/7): 09 2525 0111

Työuupumus ja terapia: miten toipua burnoutista?

Päivitetty · Toimitusperiaatteet ja lähteet

Työuupumus eli burnout on vakava tila, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Oikea-aikainen tunnistaminen ja hoito ovat avainasemassa toipumisessa.

Työuupumuksen oireet

  • Krooninen väsymys, joka ei helpota levolla
  • Kyynisyys ja etäisyys työtä kohtaan
  • Heikentynyt ammatillinen itsetunto
  • Univaikeudet ja päänsärky
  • Keskittymis- ja muistivaikeudet

Hoitovaihtoehdot

Työterveyshuollon palvelut

Työterveys voi tarjota lyhytterapiaa, työpsykologin palveluja ja sairauslomaa. Ota yhteyttä työterveyteen heti kun huomaat oireita.

Psykoterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on yksi burnoutin hoidossa käytetyistä terapiamuodoista. Se auttaa tunnistamaan stressiä ylläpitäviä ajattelumalleja ja kehittämään selviytymiskeinoja.

Toipumisen vaiheet

  1. Tilanteen tunnistaminen ja hyväksyminen
  2. Lepo ja kuormituksen vähentäminen
  3. Ammatillisen avun hakeminen (terapia, työterveys)
  4. Työkuorman ja rajojen uudelleen arviointi
  5. Palautumisen ylläpito ja ennaltaehkäisy

Työuupumus ei ole diagnoosi

Lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole diagnoosia työuupumukselle. Se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Hoitoon pääsy ei vaadi diagnoosia, mutta sairauslomaa ja Kelan tukemaa pitkää terapiaa varten tarvitaan uupumuksen rinnalla todettu sairaus, useimmiten masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Arvion tekee ammattilainen. Jos et ole viikkoihin selvinnyt arjesta, hakeudu terveyskeskukseen tai työterveyteen. Jos mielessäsi on ajatuksia itsesi vahingoittamisesta, hae apua heti: soita 112 tai MIELI ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111.

Ehkäisy työpaikalla ja omassa arjessa

Työterveyslaitoksen mukaan uupumus on seurausta työn vaatimusten ja voimavarojen epätasapainosta, joten sitä ehkäistään ensisijaisesti työtä muuttamalla: tehtävät mitoitetaan työaikaan, kiireellisyydet priorisoidaan yhdessä, tavoitettavuudesta työajan ulkopuolella sovitaan yhteinen sääntö ja pitkien kuormitushuippujen jälkeen varataan kevyempi jakso.

Omassa arjessa keinot eivät korvaa työn korjaamista, mutta hidastavat kuormituksen kertymistä: säännöllinen nukkumaanmenoaika, työsähköpostin poistaminen puhelimesta illaksi, lyhyet tauot ja päivittäinen liikunta. Kahden viikon ajan kirjatut työtunnit, keskeytykset ja ylityöillat auttavat keskustelemaan muutoksista työterveyden kanssa.

Paluu työhön

Työterveyslaitos korostaa, että toimintaa on jatkettava niin kauan, että hyvinvointi palautuu ja säilyy. Sairausloma yksin ei riitä, jos työ on paluupäivänä ennallaan. Paluu kannattaa porrastaa: osa-aikainen alku, rajattu tehtävälista ja sovittu seurantapäivä muutaman viikon päähän. Sovi myös, mistä merkeistä tilanne tarkistetaan uudelleen, esimerkiksi unesta, palautumisesta vapaapäivinä ja keskittymiskyvystä.

Lähde: Työterveyslaitos, Stressi ja työuupumus

Usein kysytyt kysymykset

Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat krooninen väsymys, kyynisyyden ja etäisyyden tunne työtä kohtaan sekä heikentynyt ammatillinen itsetunto. Fyysisinä oireina voi esiintyä univaikeuksia, päänsärkyä ja jännitystiloja.
Terapia voi auttaa työuupumuksesta toipumisessa. Esimerkiksi kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa (KKT) tunnistetaan stressiä ylläpitäviä ajattelumalleja ja kehitetään selviytymiskeinoja. Työterveyshuolto voi työterveyssopimuksesta riippuen tarjota lyhyitä tukijaksoja.
Työuupumus itsessään ei ole mielenterveyden häiriön diagnoosi, jolla saa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Jos uupumuksen yhteydessä todetaan esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuushäiriö, Kelan tuki on mahdollinen, jos häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä, sitä on hoidettu vähintään 3 kuukautta ja psykiatri on kirjoittanut B-lausunnon. Työterveys voi työterveyssopimuksesta riippuen tarjota lyhytterapiaa ilman Kela-hakemusta.

Aiheeseen liittyviä oppaita

Mistä löydät terapeutin