Lasten terapia Helsingissä vanhemman näkökulmasta

Kun lapsi alkaa yhtäkkiä vetäytyä, nukkua huonosti tai kieltäytyä lähtemästä kouluun, vanhempi huolestuu. Jos poikkeava käytös, jatkuva ahdistus tai muu oireilu ei mene ohi, ammattiapua kannattaa hakea. Lasten terapiaa Helsingissä saa sekä julkiselta puolelta että yksityisiltä terapeuteilta. Alla on koottu, mistä apua saa, mitä se maksaa ja miten vanhempi voi tukea lasta hoidon aikana.

Merkit terapian tarpeesta

Lapsen mielenterveyden ongelmat näkyvät usein eri tavalla kuin aikuisella. Näihin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Käytös muuttuu: lapsi on aggressiivinen, saa kiukunpurkauksia tai vetäytyy tavalla, joka ei ole hänelle tyypillistä.
• Ahdistuneisuus: voimakasta huolehtimista, eroahdistusta tai uusia pelkoja.
• Uni ja ruokahalu muuttuvat: painajaisia, nukahtamisvaikeuksia tai muutoksia syömisessä.
• Kaverisuhteet takkuavat: lapsella on vaikeuksia kavereiden kanssa, häntä kiusataan tai hän eristäytyy.

Koulussa huoli näkyy keskittymisvaikeuksina, oppimisen pulmina tai koulusta kieltäytymisenä. Osa lapsista taantuu ja palaa aiempaan kehitysvaiheeseen, esimerkiksi alkaa kastella tai takertua vanhempaan. Taustalla voi olla järkyttävä kokemus, kuten vanhempien ero, läheisen kuolema tai muu raskas tapahtuma.

Avun hakeminen ei tarkoita, että olisit epäonnistunut vanhempana. Lapsen mielenterveyden tukeminen on vastuullista vanhemmuutta.

Terapiamuodot lapsille

Lasten terapia eroaa aikuisten terapiasta, koska lapsi ilmaisee itseään leikkien, piirtäen ja tekemällä.

Leikkiterapia on lasten terapioista yleisimpiä. Lapsi käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan leikkimällä turvallisessa ympäristössä, ja terapeutti havainnoi ja tukee häntä leikin aikana.

Taideterapiassa tunteita käsitellään piirtämällä, maalaamalla ja muilla taiteen keinoilla. Se sopii erityisesti lapselle, jonka on vaikea pukea asioita sanoiksi.

Musiikkiterapiassa välineenä ovat musiikki ja ääni. Se voi auttaa lasta ilmaisemaan tunteitaan, parantaa keskittymistä ja vahvistaa sosiaalisia taitoja.

Toimintaterapia tukee lapsen toimintakykyä arjessa, esimerkiksi motorisia taitoja, aistisäätelyä ja itsesäätelyä.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) sopii isommille lapsille ja nuorille. Siinä opitaan tunnistamaan ja muuttamaan ajatus- ja toimintatapoja.

Perheterapiasta voi olla hyötyä, kun lapsen oireilu liittyy perheen vuorovaikutukseen tai elämäntilanteeseen.

Avun lähteet Helsingissä

Neuvola ja kouluterveydenhuolto ovat usein ensimmäinen yhteydenottopaikka. Pienen lapsen asioissa käännytään neuvolan puoleen, kouluikäisen kohdalla kouluterveydenhoitajan. He arvioivat tilanteen ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Helsingin kaupungin perheneuvoloista saa tukea lapsiperheille ilman lähetettä, ja kaupungin palvelut on koottu sosiaali- ja terveyspalvelujen sivulle. Erikoissairaanhoitoa tarjoaa HUS lastenpsykiatrian poliklinikallaan lähetteellä. MLL (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) ja muut järjestöt tukevat sekä vanhempia että lapsia. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo lasten ja nuorten terapiatakuusta omilla sivuillaan.

Yksityistä terapeuttia voi etsiä Psykologiliiton ja alan järjestöjen hakupalveluista sekä Valitse Terapia -palvelusta ja muista hakemistoista. Kelan palveluntuottajahausta löytyvät ne terapeutit, joiden käynneistä saa kuntoutuspsykoterapian korvausta, sillä korvaukseen oikeuttavat vain Kelan hyväksymät terapeutit. Oma terveysasema, työterveyshuolto tai YTHS voi myös ohjata eteenpäin. Useampaan terapeuttiin voi olla yhteydessä ja katsoa, kenen kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta.

Kustannukset ja Kelan tuki

Yksityisen lasten terapian hinta riippuu terapiamuodosta ja terapeutista. Kirjoitushetken tilanteessa käyntikerta maksaa 80–120 euroa.

Julkisen puolen palvelut ovat maksuttomia tai hyvin edullisia. Neuvola ja perheneuvola ovat maksuttomia.

Kela voi tukea myös muuta kuntoutusta, kuten toimintaterapiaa tai musiikkiterapiaa, jos lapsella on diagnosoitu kuntoutusta vaativa tila.

Kelan kuntoutuspsykoterapia koskee vasta 16 vuotta täyttäneitä; sitä nuorempien lasten hoito järjestyy julkisten palvelujen, kuten perheneuvolan ja lastenpsykiatrian, kautta. Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, jonka työ- tai opiskelukykyä mielenterveyden häiriö uhkaa. Ehtona on, että olet ollut asianmukaisessa hoidossa vähintään 3 kuukautta ja psykiatri on kirjoittanut sinusta B-lausunnon. Kela korvaa enintään 80 käyntiä vuodessa ja enintään 200 käyntiä kolmen vuoden aikana. Yksilöterapiasta korvaus on kirjoitushetken tilanteessa 57,60 euroa käynniltä, ja loput maksat itse. Terapeutin täytyy olla Kelan hyväksymä palveluntuottaja, joten kelpoisuus kannattaa tarkistaa etukäteen. Ajantasaiset ehdot ja korvaussummat ovat osoitteessa kela.fi.

Vanhemman osuus terapiassa

Lasten terapiassa vanhemmalla on iso rooli, ja terapeutti tapaa usein sekä lasta että vanhempia. Lasta auttaa, kun hänelle puhutaan avoimesti ja rehellisesti hänen ikäänsä sopivalla tavalla ja arki pysyy turvallisena ja ennakoitavana. Muutos vie aikaa, joten kärsivällisyyttä tarvitaan. Vanhempien ohjauskäynneille kannattaa osallistua, ja terapiassa opittuja taitoja voi harjoitella yhdessä kotona.

Valmistautuminen ensimmäiseen käyntiin

Kun terapiasta on päätetty, kerro lapselle ikätasoisesti, mitä terapia on. Korosta, että siellä saa turvallisesti puhua ja leikkiä ja että terapiassa käyminen on ihan tavallinen ja hyvä asia.

Terapeutti voi pyytää vanhempaa täyttämään taustatietolomakkeen. Mieti etukäteen, millaisia muutoksia olet huomannut lapsessa ja milloin ne alkoivat.

Nopeita tuloksia ei kannata odottaa, koska lapsen terapia ei yleensä auta heti ja edistys näkyy pienin askelin. Arki jatkuu entiseen tapaan, sillä lapsi tarvitsee terapian rinnalle turvallisen ja ennakoitavan arjen.

Kun pelkkä terapia ei riitä

Joskus lapsi tarvitsee laajempaa tukea kuin terapiaa. Jos lapsella on vakava käytöshäiriö, vaikeita oppimisvaikeuksia tai perheen tilanne on monimutkainen, tarvitaan ehkä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma. Silloin mukana voi olla psykologi, lääkäri, toimintaterapeutti ja koulun erityisopettaja.

Helsingissä laajoja moniammatillisia arviointeja ja hoitojaksoja saa HUS:n lastenpsykiatrian kautta. Niihin pääsee lähetteellä, ja ne ovat perheelle pääosin maksuttomia.

Varhaisen avun merkitys

Lapset sopeutuvat hämmästyttävän hyvin, ja oikeanlaisen tuen avulla he voivat toipua vaikeistakin kokemuksista. Varhainen puuttuminen lapsuuden mielenterveysongelmiin voi estää niiden pitkittymisen ja parantaa lapsen tulevaisuudennäkymiä. Lasten ja nuorten mielenterveydestä on lisää tietoa Mielenterveystalossa.

Jos tilanne on akuutti

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet muuten akuutissa kriisissä, älä jää yksin.

• Hätätilanteessa soita 112.
• MIELI ry:n Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (suomi), 09 2525 0112 (ruotsi), 09 2525 0113 (englanti ja arabia).
• Alle 29-vuotiaille: Sekasin-chat (sekasin.fi).

Apua saa myös nimettömänä, eikä sinun tarvitse olla varma siitä, onko tilanteesi tarpeeksi vakava.