Lyhytterapian kesto ja sopivat tilanteet

Lyhytterapia on rajattu keskusteluhoito, joka kestää tavallisesti muutamasta käynnistä noin kahteenkymmeneen käyntiin ja kohdistuu yhteen sovittuun ongelmaan. Se sopii tilanteeseen, jossa vaikeus on tunnistettavissa ja tuore: unettomuuteen, työn kuormitukseen, eroon, yksittäiseen pelkoon tai elämänmuutoksen jälkeiseen jumiin. Pitkän psykoterapian tapaan se ei pyri muuttamaan persoonallisuuden rakenteita, vaan saamaan yhden asian liikkeelle.

Rajaus on menetelmän ydin. Ensimmäisillä käynneillä sovitaan, mihin jakso tähtää, ja työskentely pidetään siinä. Kun tavoite on kapea, muutosta voi myös mitata: nukutko läpi yön, käytkö kaupassa, palasitko töihin, kuinka monta kertaa viikossa oire toistuu.

Lyhytterapian kesto ja rakenne

Käyntimäärä ei ole sattumanvarainen. Käypä hoito -suosituksessa lyhyt kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on 10-20 käyntiä noin kerran viikossa ja lyhyt interpersonaalinen psykoterapia 12-16 käyntiä. Samat mittaluokat toistuvat muissakin lyhyissä hoidoissa, ja käytännössä jakso on usein 5-20 käyntiä sen mukaan, mistä on kyse.

Käyntien väli on tavallisesti viikko. Tiheydellä on väliä, koska lyhyt hoito nojaa siihen, että käyntien välissä kokeillaan jotain ja seuraavalla kerralla katsotaan, mitä tapahtui. Kun väli venyy kuukauteen, jakso muuttuu erillisiksi keskusteluiksi eikä jatkumoksi.

Rakenne on useimmiten sama riippumatta suuntauksesta. Alussa kartoitetaan tilanne ja sovitaan tavoite. Keskivaiheessa työskennellään sen kanssa, ja jokainen käynti tuottaa jotain, mitä arjessa kokeillaan. Lopussa arvioidaan, mikä muuttui, ja sovitaan, miten saavutetusta pidetään kiinni. Lopetus on suunniteltu osa hoitoa, ei jakson loppuunkuluminen.

Tilanteet, joihin rajattu jakso riittää

Lyhytterapia toimii parhaiten, kun vaikeus on rajattu ja alkanut kohtuullisen äskettäin. Tavallisia aiheita ovat unen katkeaminen, esiintymisjännitys, työtilanteen aiheuttama ahdistus, ero, läheisen sairastuminen, muutto uudelle paikkakunnalle ja lievä tai keskivaikea masennus.

Toinen sopiva tilanne on tuen tarve odotusaikana. Jos olet hakemassa pidempää psykoterapiaa, jonot ja hakuprosessi vievät kuukausia, ja lyhyt jakso tänä aikana pitää tilanteen kasassa. Se ei ole toisen luokan hoito. Moni saa rajatusta jaksosta sen, mitä tuli hakemaan, eikä pidempää tarvita lainkaan.

Kolmas tilanne on kokeilu. Jos et ole ollut terapiassa aiemmin etkä tiedä, sopiiko se sinulle, muutaman käynnin jakso kertoo sen halvemmalla ja nopeammin kuin kahden vuoden sitoumus. Ensimmäisen käynnin kulku on hyvä tietää etukäteen, koska alkuun kuuluu paljon kysymyksiä ja vähemmän puhumista kuin moni odottaa.

Tilanteet, joissa lyhyt jakso jää kesken

Rajattu hoito ei riitä kaikkeen, ja tämän tietäminen etukäteen säästää pettymykseltä. Pitkään jatkunut vakava masennus, toistuva itsetuhoisuus, syömishäiriö, lapsuuden traumatausta, päihderiippuvuus ja persoonallisuushäiriön hoito vaativat tavallisesti pidemmän ja tiiviimmän prosessin sekä usein muutakin hoitoa kuin keskustelua.

Merkki riittämättömyydestä näkyy jakson aikana. Jos jokainen käynti aukaisee uuden aiheen eikä sovittuun tavoitteeseen päästä lainkaan, kyse ei ole huonosta terapeutista vaan väärästä hoidon mitasta. Silloin lyhytterapian oikea lopputulos on suositus jatkosta: arvio pidemmän psykoterapian tarpeesta, lähete tai lääkärin vastaanotto.

Hoidon tehoa arvioidaan aikataulussa, joka kannattaa tietää. Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen hoitovastetta arvioidaan noin 6-8 viikon kohdalla, ja seurannan jatkaminen 8-12 viikkoon voi olla aiheellista, jos osittainen vaste on jo näkyvissä. Kymmenen käynnin jaksossa tämä tarkoittaa, että puolivälissä pitäisi näkyä jotain.

Reitit lyhytterapiaan Suomessa

Lyhytterapiaa saa neljää kautta, ja niiden kustannus ja odotusaika eroavat toisistaan selvästi.

1. Julkinen terveydenhuolto: yhteys omalle terveysasemalle tai hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joissa arvioidaan hoidon tarve ja tarjotaan usein lyhyt jakso perustasolla.
2. Työterveyshuolto: työnantajan sopimuksen laajuus ratkaisee, montako käyntiä psykologin tai lyhytterapeutin luona kuuluu palveluun.
3. Opiskeluterveydenhuolto: korkeakouluopiskelijoilla YTHS, toisella asteella oppilaitoksen opiskeluhuolto.
4. Yksityinen vastaanotto: pääsee nopeimmin, mutta käynnit maksat itse.

Julkisen puolen aikataulua säätelee laki. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa, ja alle 23-vuotiaiden viimeistään 14 vuorokaudessa, kun kyse on sairauden tutkimuksesta tai hoidosta. Ensimmäinen yhteydenotto ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuvat tätä nopeammin, joten soitto kannattaa tehdä silloinkin, kun jono kuulostaa pitkältä.

Yksityisellä puolella hinta on se, mikä useimmin ratkaisee jakson pituuden. Kysy heti ensimmäisellä yhteydenotolla käyntikohtainen hinta ja se, montako käyntiä terapeutti arvioi tarvittavan, jotta tiedät kokonaissumman ennen kuin aloitat.

Lyhytterapeutin koulutustausta

Nimike kannattaa tarkistaa ennen ajanvarausta, koska lyhytterapeutti ei ole suojattu ammattinimike. Kuka tahansa voi kutsua itseään lyhytterapeutiksi riippumatta koulutuksesta. Psykoterapeutin kohdalla tilanne on toinen: asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994 mukaan psykoterapeutti on nimikesuojattu ammattinimike, eli sitä saa käyttää vain säädetyn koulutuksen suorittanut ja rekisteriin merkitty ammattilainen.

Tämä ei tarkoita, että lyhytterapiaa antaisivat vain kouluttamattomat. Suuri osa lyhytterapeuteista on psykologeja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä tai psykoterapeutteja, jotka tekevät rajattua työtä oman perusammattinsa pohjalta. Kysy siis pohjakoulutus, lyhytterapiakoulutuksen laajuus ja se, onko ammattilainen merkitty terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin. Rekisteröity ammattilainen on valvonnan piirissä, ja hoidosta jää potilasmerkinnät, joita tarvitaan myöhemmin lausuntoja varten.

Ero Kelan kuntoutuspsykoterapiaan

Lyhytterapia ja Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia sekoittuvat usein toisiinsa, vaikka ne ovat eri asioita. Kelan kuntoutuspsykoterapian ehtoina ovat 16-67 vuoden ikä, todettu mielenterveyden häiriö ja vähintään 3 kuukautta asianmukaista hoitoa ennen terapian alkua, ja hakemukseen tarvitaan psykiatrin arvion sisältävä lausunto. Lyhytterapiaan ei tarvita mitään näistä. Siihen mennään ilman diagnoosia ja ilman hakemusta.

Mittakaava eroaa yhtä paljon. Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuodeksi kerrallaan, korvaa enintään 80 käyntiä vuodessa ja 200 käyntiä kaikkiaan, ja terapiaa voi saada enintään 3 vuotta. Lyhyt jakso on siis alle kymmenesosa siitä, mitä pisimmillään korvattu psykoterapia on.

Nämä kaksi myös kytkeytyvät toisiinsa. Kelan vaatima kolmen kuukauden hoito ennen terapian alkua voi olla juuri lyhytterapiajakso, kunhan käynnit on kirjattu potilastietoihin. Jos tähtäät pidempään psykoterapiaan, kerro se lyhytterapian alussa, jotta kirjaukset ja lausunnot tehdään sen mukaan. Kelan kuntoutuspsykoterapian sisältö ja ehdot on hyvä lukea ennen ensimmäistä lääkärikäyntiä.

Ensimmäinen käynti ja tavoitteen asettaminen

Ensimmäinen käynti ratkaisee paljon, koska siellä sovitaan tavoite. Mene paikalle valmistautuneena: mieti etukäteen, mikä arjessa ei toimi, milloin se alkoi ja mikä olisi konkreettinen merkki siitä, että tilanne on parempi kuukauden päästä.

Sano tavoite arjen kielellä, älä oireen nimellä. Nukun läpi yön viitenä yönä viikossa. Pystyn pitämään palaverissa puheenvuoron. Soitan siskolle, jolle en ole puhunut puoleen vuoteen. Näitä voi seurata, ja seurattava tavoite on lyhytterapian tärkein työväline.

Kysy myös terapeutilta kaksi asiaa. Montako käyntiä hän arvioi tarvittavan, ja miten hän seuraa edistymistä. Jos kumpaankaan ei tule vastausta, jakso on todennäköisesti rajaamaton ja silloin se on jotain muuta kuin lyhytterapiaa.

Ensimmäisen ajan voi varata tänään. Julkisella puolella se tarkoittaa soittoa omalle terveysasemalle tai hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin, työssä käyvälle yhteyttä työterveyteen, ja opiskelijalle oman opiskeluterveydenhuollon vastaanottoa.