Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys ja avun polku

Opiskelijoiden mielenterveydestä on Suomessa tuoretta rekisteritason tietoa, ja avun polku on kirjattu lakiin ja Kelan ehtoihin niin, että sen voi opetella etukäteen. THL keräsi Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineiston vuonna 2024 maalis-huhtikuussa, otoskoko oli 11 904 opiskelijaa ja osallistumisaktiivisuus 31 prosenttia. Luvut ovat THL:n KOTT-julkaisusta.

Polku hoitoon kulkee kolmen portaan kautta. Ensin opiskeluterveydenhuolto, sitten kolmen kuukauden hoitojakso, sitten Kelan kuntoutuspsykoterapia. Kukin porras kestää oman aikansa, ja juuri siksi liikkeelle kannattaa lähteä ennen kuin tenttiviikko kaataa loput.

KOTT 2024 ja mitä sillä mitataan

KOTT on THL:n toteuttama sähköinen kysely, jonka kohdejoukkona ovat läsnä olevaksi ilmoittautuneet 18–34-vuotiaat perustutkintoa suorittavat korkeakouluopiskelijat. Vuoden 2021 aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa koronapandemian kolmannen aallon aikana, ja vuoden 2024 aineisto maalis-huhtikuussa. Vertailu näiden kahden välillä on siis vertailu pandemian keskeltä pandemian jälkeiseen aikaan.

Psyykkistä kuormittuneisuutta mitataan MHI-5-kyselyllä. Sen viisi kysymystä kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja koettua onnellisuutta viimeisen neljän viikon aikana, joten mittari kuvaa ajankohtaista tilannetta vastaushetkellä eikä elinaikaista sairastavuutta.

Tämä on tärkeä ero. MHI-5-mittarin osoittama kuormittuneisuus ei ole diagnoosi eikä tarkoita, että vastaaja tarvitsisi psykoterapiaa. Se kertoo, että viimeiset neljä viikkoa ovat olleet raskaat.

Kuormittuneisuuden yhteys muuhun elämään

KOTT 2024 -aineisto näyttää, että psyykkinen kuormittuneisuus ei jää oireiden tasolle vaan näkyy siinä, mitä opiskelija suunnittelee elämältään. Psyykkisesti kuormittuneista miesopiskelijoista 52 prosenttia toivoi tulevaisuudessa lapsia, kun ei-kuormittuneista miehistä näin toivoi 68 prosenttia. Naisilla vastaavat osuudet olivat 51 ja 65 prosenttia.

Lääkitystilastot kulkevat samaan suuntaan mutta paljastavat sukupuolieron hoitoon hakeutumisessa. Vuonna 2024 depressiolääkkeitä käytti 18–24-vuotiaista naisista 14 prosenttia ja miehistä 5 prosenttia, THL:n mielenterveysstrategian väliraportin mukaan.

Ero on niin suuri, ettei se selity pelkällä sairastavuuden erolla. Osa siitä on eroa siinä, kuka menee vastaanotolle, ja samaa ilmiötä käsitellään tarkemmin kirjoituksessa miesten mielenterveydestä.

Opiskeluterveydenhuolto ensimmäisenä portaana

Korkeakouluopiskelijan opiskeluterveydenhuollon palvelut tuottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, ja niiden rahoitus hoidetaan lukukausittaisella terveydenhoitomaksulla, jonka opiskelija maksaa Kelaan.

Opiskeluterveydenhuollon tehtävät on kirjattu lakiin. Terveydenhuoltolain 17 §:n mukaan siihen kuuluu opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.

Viimeinen kohta on se, jota kannattaa lainata puhelimessa. Psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto kuuluvat opiskeluterveydenhuollon tehtäviin, joten kolmen kuukauden hoitojaksoa ja B-lausuntoa ei tarvitse hankkia yksityiseltä puolelta.

Kelan kuntoutuspsykoterapia opiskelijalle

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, jonka opiskelu- tai työkyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Ehtona on kolmen kuukauden asianmukainen hoito todettuun häiriöön ja psykiatrin B-lausunto tai kuntoutussuunnitelma. Korvaus on yksilöpsykoterapiassa 57,60 euroa käyntikerralta vuonna 2026 ja enintään 80 käyntikertaa vuodessa, ja ehdot löytyvät Kelan kuntoutuspsykoterapian sivulta.

Opiskelijan kannalta olennaista on kuntoutuspsykoterapian tavoite. Se on kirjattu tukemaan opintojen edistymistä, työelämään siirtymistä tai siellä pysymistä, joten opiskelukyvyn heikentyminen on itsessään peruste, ei este.

Korvaus on kiinteä euromäärä käynniltä, ei prosenttiosuus. Terapeutin hinnan ja korvauksen erotus jää opiskelijan maksettavaksi, ja se kannattaa kysyä terapeutilta ennen kuin sopii aloituksesta.

Kolmen kuukauden ehto ja lukuvuoden rytmi

Kolmen kuukauden hoitovaatimus on syy siihen, miksi ajoitus ratkaisee. Jos hoito alkaa lokakuussa, ehto täyttyy tammikuussa ja hakemuksen voi jättää heti sen jälkeen. Jos hoito alkaa vasta huhtikuussa, ensimmäinen korvattu terapiakäynti osuu kesän yli syksyyn.

Askeleet ovat järjestyksessä nämä.

1. Varaa aika opiskeluterveydenhuoltoon ja kerro konkreettisesti mikä opinnoissa ei toimi.
2. Hoito alkaa hoitosuunnitelman mukaisesti, ja se kirjataan alkaneeksi. Tästä kolmen kuukauden laskenta lähtee.
3. Jos hoito ei riitä, pyydä lähetettä psykiatrille B-lausuntoa varten.
4. Etsi Kelan hyväksymä terapeutti ja sovi aloituksesta.
5. Hae kuntoutuspsykoterapiaa ennen terapian alkua, aikaisintaan kaksi kuukautta ennen aloitusta.

Opintojen keskeyttäminen tai poissaolevaksi ilmoittautuminen kannattaa punnita tässä kohtaa erikseen. Läsnäolo vaikuttaa opiskeluterveydenhuollon palveluihin ja opintotukeen, joten se on oma päätöksensä eikä sivutuote terapiaan hakeutumisesta.

Väsymyksen ja kuormittuneisuuden ero

MHI-5-mittari kysyy neljän viikon jaksolta, joten se erottaa ohimenevän rankan viikon pidemmästä jaksosta. Sama erottelu kannattaa tehdä itse ennen kuin päättää hakeeko apua.

Tenttiviikon jälkeinen väsymys hellittää, kun tentti on ohi ja unta on saatu muutama yö. Kuormittuneisuus ei hellitä lomallakaan, ja se näkyy siinä, ettei mikään tunnu enää miltään silloinkaan, kun aikaa olisi.

Käytännön mittari on toimintakyky. Jos kursseille ilmoittautuminen, ruoan laittaminen tai ystävälle vastaaminen jää tekemättä useamman viikon ajan, kyse ei ole kalenterista vaan voinnista.

Terveydenhoitomaksu ja mitä sillä saa

Korkeakouluopiskelija maksaa Kelaan terveydenhoitomaksun jokaiselta lukukaudelta, ja sillä rahoitetaan YTHS:n palvelut yleisesti. Käytetyistä palveluista ei peritä erillisiä käyntimaksuja, joten mielenterveyskäynnin kynnys ei ole rahassa.

Maksusta ei lähetetä laskua, vaan opiskelija maksaa sen itse OmaKelassa. Tämä on yksi tavallisimmista syistä, joiden takia palvelu tuntuu olevan poissa käytöstä juuri silloin kun sitä tarvitsee.

Käyttämättä jätetystä ajasta peritään erillinen maksu. Peruuta siis ajoissa myös silloin, kun olo on niin huono ettei jaksaisi soittaa. Peruutus vie minuutin ja säästää sekä maksun että seuraavan varauksen kynnyksen.

Kun opinnot ovat jo pysähtyneet

Osa opiskelijoista hakeutuu apuun vasta, kun kursseja on rästissä lukukauden verran. Tilanne on tavallinen eikä se estä hoitoon pääsyä, mutta se muuttaa järjestystä.

Silloin kannattaa hoitaa kaksi asiaa rinnakkain. Terveyspuolella käynnistetään hoito ja sen kirjaaminen. Oppilaitoksen puolella otetaan yhteyttä opintopsykologiin, opintoneuvojaan tai omaopettajaan ja kerrotaan, että opinnot ovat pysähtyneet terveyssyistä.

Oppilaitos ei voi auttaa asialla, josta se ei tiedä. Yksi sähköposti opintoneuvojalle avaa usein ne joustot, jotka ovat olemassa jo valmiiksi: kurssin suoritustavan vaihdon, määräajan siirron tai yksilöllisen opintosuunnitelman.

Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoite on kirjattu juuri tähän tilanteeseen. Terapia myönnetään tukemaan opintojen edistymistä, joten pysähtyneet opinnot ovat peruste hakea, eivät syy jättää hakematta.

Mitä kannattaa sanoa ensimmäisellä käynnillä

Vastaanotolla toimii konkretia. Kolme rästiin jäänyttä kurssia, kaksi kuukautta neljän tunnin unia ja kaksi viikkoa ilman kotoa poistumista kertovat opiskelukyvystä enemmän kuin sana ahdistus.

Sano myös ääneen, että tavoitteena on saada hoito kirjattua alkaneeksi. Se on virallinen termi, joka käynnistää Kelan kolmen kuukauden laskennan, ja sen mainitseminen siirtää keskustelun heti oikealle raiteelle.

Jos ajatukset ovat itsetuhoisia, tämä polku on väärä ja oikea numero on 112 tai lähin päivystys. Kolmen kuukauden laskenta ei koske kiireellistä hoitoa.